kiinteistöpanttioikeus

Määritelmä esinevakuusoikeus, jonka kohteena on kiinteä omaisuus tai kirjaamisvelvollisuuden alainen käyttöoikeus

Selite

Kiinnityksen ja panttikirjan luovuttamisen avulla velkojalle voidaan perustaa panttioikeus kiinteään omaisuuteen tai käyttöoikeuteen.

Panttioikeus syntyy, kun kiinteän omaisuuden omistaja luovuttaa kiinnityksen vahvistamisesta todistukseksi myönnetyn panttikirjan velkojalle saamisen vakuudeksi. Panttioikeuden perustaminen edellyttää näin ollen kiinnityksen, panttikirjan luovuttamisen, panttaussopimuksen, ja velkojan saamisen, jonka vakuudesta on kysymys. Jos panttikirja on luovutettu myöhemmin syntyvän saamisen vakuudeksi, velkoja saa panttioikeuden, kun saaminen syntyy. Jos panttikirja on kolmannen henkilön hallussa, panttioikeus syntyy, kun panttauksesta on ilmoitettu panttikirjan haltijalle. Tällä tavalla perustetaan jälkipanttioikeus. Velkoja saa panttioikeuden kiinnityksen vahvistamisella, kun panttikirja on kiinnityshakemuksessa määrätty annettavaksi suoraan velkojalle. Sähköisessä panttausmenettelyssä ei anneta paperille painettua panttikirjaa, ja panttikirjan luovuttaminen tapahtuu velkojan kirjaamisella sähköisen panttikirjan saajaksi.

Pakottavan lainsäädännön avulla on siirrytty sähköisten panttikirjojen käyttämiseen. 1.6.2017 alkaen kirjaamisviranomainen on vahvistanut vain sähköisiä panttikirjoja, ja 1.1.2020 alkaen panttaus on voinut tapahtua vain sähköisen panttikirjan avulla. Käytännössä sähköisten panttikirjojen käyttämiseen on siirrytty laajasti jo vuosien 2017 ja 2018 aikana, jolloin valtaosa olemassa olevista kiinnityksistä muutettiin sähköisiksi.

Kiinnityksen ja panttauksen kohteina voivat olla kiinteistö tai sellaisen määräala tai -osa. Määräosa viittaa osuuteen jaollisessa yhteisomistuksessa. Maakaaressa säännellään kiinteän omaisuuden kiinnittämisen ja panttauksen lisäksi kirjaamisvelvollisuuden alaisen käyttöoikeuden kiinnittäminen ja panttaaminen, vaikka käyttöoikeus onkin irtainta omaisuutta.

Käyttöoikeus kiinnitetään ja pantataan samalla tavalla kuin kiinteä omaisuus.

Kiinteistöpanttivelkoja perii normaalisti saamisensa nostamalla hypoteekkikanteen ja hakemalla panttioikeuden kohteen myyntiä ulosottomenettelyssä. Panttivelkojan saaminen maksetaan pääsääntöisesti myös muun velkojan hakemassa ulosottomenettelyssä. Panttivelkojan saamisella on hyvä etuoikeus. Panttivelkoja voi pääsääntöisesti periä saamisensa panttiesineestä sen omistajan tai haltijan konkurssista riippumatta, mutta velkojan on ilmoitettava saamisensa ja panttioikeutensa konkurssipesälle, jos hän haluaa suorituksen pantatusta omaisuudesta. Yksityishenkilön velkajärjestelyssä ja yrityssaneerauksessa panttivelkoja on vakuusvelkojana erikoisasemassa, ja velkajärjestelykeinoja voidaan käyttää hänen osaltaan vain rajoitetusti.

Kiinnitykseen ja sopimukseen perustuvan panttioikeuden lisäksi tunnetaan lakisääteinen panttioikeus. Perinnönjaon yhteydessä perilliselle syntyy oikeus hakea kiinnitystä ilman omistajan suostumusta, kun maatila annetaan jaossa soveliaalle tilanpidonjatkajalle. Panttioikeus voi tällöin syntyä pakkokiinnityksen perusteella.

Kiinteistöpanttioikeus on hypotekaarinen. Se syntyy kirjaamisen avulla ja luovuttamatta kiinteistön tai vastaavan kohteen hallintaa velkojalle.

Lähteet: maakaari 540/1995 15–17, 19 ja 20 luvut, laki maakaaren muuttamisesta 418/2016, konkurssilaki 120/2004 12 ja 17 luvut , ulosottokaari 705/2007 5 luku, laki yksityishenkilön velkajärjestelystä 57/1993, laki yrityksen saneerauksesta 47/1993, perintökaari 40/1965 25 luku

Lisätiedot
Kirjoittaja: Matti Ilmari Niemi

Lähikäsitteet

Käytetyt lähteet

NiemiM2010, Jokela&al2010

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 16.4.2024: Oikeustiede:kiinteistöpanttioikeus. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:kiinteistöpanttioikeus.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →