Oikeustiede:käyttöoikeudet
käyttöoikeudet
käyttöoikeudet |
Käyttöoikeus voi kohdistua irtaimeen tai kiinteään omaisuuteen. Kiinteään omaisuuteen kohdistuva käyttöoikeus on maakaaren mukainen erityinen oikeus. Käyttöoikeus voi syntyä sopimuksella tai muulla oikeustoimella, pakkolunastamalla tai kiinteistötoimituksella. Aiemmin käytettiin usein käsitettä nautintaoikeus.
Monista käyttöoikeuksista niin kuin huoneenvuokrasta, maanvuokrasta, testamentilla perustetusta käyttöoikeudesta, metsästys- ja kalastusoikeuksista sekä rasitteista on vaihtelevan laajuinen erityislainsäädäntö. Sen sijaan esimerkiksi irtaimen esineen vuokraa koskevat vain yksittäiset lain säännökset.
Kiinteistöön, yhteiseen alueeseen, määräalaan tai kirjaamisvelvollisuuden alaiseen käyttöoikeuteen kohdistuva oikeustoimeen perustuva käyttöoikeus voidaan kirjata erityisen oikeuden kirjauksella lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin. Pysyvä, kiinteistön tai alueen hyväksi perustettu tai kiinteistötoimituksella tai viranomaisen päätöksellä perustettu oikeus ei kuitenkaan ole kirjaamiskelpoinen. Kirjaaminen vahvistaa käyttöoikeuden sitovuutta sivullisia kohtaan. Kirjaaminen turvaa käyttöoikeuden pysyvyyden sen kohteen omistajanvaihdoksessa ja antaa käyttöoikeudelle hyvän etuoikeuden ulosottomenettelyssä. Määräaikainen käyttöoikeus on lisäksi kirjaamisvelvollisuuden alainen, kun oikeus saadaan siirtää omistajaa kuulematta ja jos alueella on tai sille saadaan rakentaa oikeudenhaltijan rakennuksia tai laitteita. Tällainen käyttöoikeus voidaan myös kiinnittää ja pantata, ja se on kiinteistöön verrattava varallisuus ja oikeuksien kohde. Useimmat kirjaamisvelvollisuuden alaiset oikeudet ovat maanvuokraoikeuksia, mutta tällainen oikeus voi olla myös huoneenvuokra tai vastikkeeton, testamentilla perustettu tai kiinteän omaisuuden luovutuksessa pidätetty oikeus.
Kiinteään omaisuuteen kohdistuva kirjaamaton käyttöoikeus sitoo sen kohteen uutta omistajaa, joka on saanut kohteen muulla tavalla kuin luovutuksella niin kuin perintönä, testamentilla, osituksessa tai yleisseuraannossa. Tällainen luovuttajan perustama käyttöoikeus sitoo pääsääntöisesti myös sen kohteen luovutuksensaajaa, mutta luovutuksensaaja voi saada vilpittömän mielen suojaa. Vuokra- tai muu käyttöoikeus irtaimeen esineeseen ei sido sen kohteen luovutuksensaajaa, eikä se ole sitova suhteessa sen omistajan velkojiin.
Oikeustoimeen perustuva käyttöoikeus on yleensä määräaikainen mutta se voi olla voimassa myös toistaiseksi. Jos oikeuden kestosta ei ole laissa määrätty eikä sovittu, ja kysymys on tietyn käyttötarkoituksen toteuttamisesta, oikeus on voimassa niin kauan kuin käyttötarkoituksen toteuttaminen edellyttää. Käyttäjän henkilökohtaisia tarpeita varten perustetun oikeuden tulkitaan usein olevan voimassa henkilön eliniän. Käyttöoikeudet ovat pääsääntöisesti siirrettävissä. Henkilökohtaiset oikeudet eivät ole kuitenkaan siirrettävissä ilman oikeuden kohteen omistajan tai haltijan suostumusta. Jos käyttöoikeus on perustettu palvelemaan tietyn omaisuuden käyttämistä, siirtyy käyttöoikeus em. omaisuuden vaihtaessa haltijaa, ellei toisin ole sovittu. Käyttöoikeuden käyttäminen vakuutena edellyttää sen vapaata siirrettävyyttä. Vuokraa koskevat lait sääntelevät yksityiskohtaisesti vuokraoikeuden kestosta ja siirrettävyydestä. Maanvuokraoikeudet ovat usein määrä- ja pitkäaikaisia. Rasite on pysyvä, mutta sitä voidaan muuttaa tai se voidaan siirtää tai poistaa uudessa kiinteistötoimituksessa.
Maakaaren systematiikassa käyttöoikeus on ymmärretty aiempaa suppeammassa merkityksessä. Aiemmin käyttöoikeuden alaisuuteen luettiin usein kiinteistösuoritteita niin kuin eläkeoikeus ja irrottamisoikeuksia niin kuin metsänhakkuuoikeus ja maa-ainesten irrottamisoikeus.
Lähteet: maakaari (540/1995) 3 ja 14 lukuKirjoittaja: Matti Ilmari Niemi
Lähikäsitteet
- erityinen oikeus
- huoneenvuokra
- irrottamisoikeudet
- irtain esine
- irtain omaisuus
- kiinnitys
- kiinteistöeläke
- kiinteä esine
- kiinteä omaisuus
- kirjaaminen esineoikeudessa
- lainhuuto- ja kiinnitysrekisteri
- maanvuokra
- metsänhakkuuoikeus
- määräala (esineoikeus)
- panttioikeus
- rajoitetut esineoikeudet
- rakennus
- rasitteet
- sivullissuoja
- vilpitön mieli
Käytetyt lähteet
NiemiM2012, WirilanderJ1980, KartioL2001
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 21.11.2024: Oikeustiede:käyttöoikeudet. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:käyttöoikeudet.)