yhteisomistus


yhteisomistus

Määritelmä yhteisomistusoikeus merkitsee esineen tai omaisuusmassan kuulumista yhteisesti kahdelle tai useammalle

Selite

Yhteisomistus on joko määräosaista tai jaotonta. Ellei laissa ole toisin säädetty, yhteisomistus on määräosaista. Yhteisomistajat eivät voi keskinäisin sopimuksin määrätä, että tiettyyn objektiin kohdistuva yhteisomistus olisi jaotonta, minkä johdosta jaottoman yhteisomistuksen tilanteet ovat poikkeuksellisia. Keskeisimmät jaottoman yhteisomistuksen tilanteet ovat puolisoiden yhteinen pesä ns. vanhoissa, ennen 1.1.1930 solmituissa avioliitoissa, jakamaton kuolinpesä ja avoin yhtiö. Osakkaat eivät näissä tilanteissa omista esineistä määrä- tai murto-osuutta, vaan omaisuuspiiriin sisältyvät objektit kuuluvat heille yhteisesti.

Määräosaisessa yhteisomistuksessa yhteisomistajat omistavat objektin tietyillä murto-osuuksilla. Määräosainen yhteisomistussuhde syntyy esimerkiksi usean henkilön ostaessa yhdessä kiinteistön, irtaimen esineen tai saamisen. Osakkaiden jako-osuudet katsotaan pääluvun mukaisiksi ellei toisin näytetä sovitun. Yhteisomistuksen osakkaiden suhteita sääntelee yhteisomistuslaki (180/1958), joka on luonteeltaan toissijainen yleislaki. Erityissääntelyä sisältyy esimerkiksi yhteisaluelakiin (758/1989) ja yhteismetsälakiin (109/2003).

Lisätiedot
Kirjoittaja: Esa Hakkola

Lähikäsitteet

Käytetyt lähteet

TeporaJ2008, KartioL2001, MikkolaT2009b

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 31.12.2024: Oikeustiede:yhteisomistus. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:yhteisomistus.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →