Oikeustiede:rasitteet
rasitteetesineoikeus
| rasitteet |
Rasitteet ilmenevät oikeutetun kiinteistön hyväksi perustettuna oikeutena käyttää rasitettua kiinteistöä (tai toisinaan muuta kiinteistörekisteriyksikköä) tietyssä suhteessa, oikeutena käyttää oikeutettua kiinteistöä muutoin rasitetun kiinteistön edun vuoksi kielletyllä tavalla tai oikeutena määrätä rasitetun kiinteistön käytöstä jossakin suhteessa. Tietynsisältöisiä rasitteita voidaan asemakaava-alueilla perustaa myös kunnan hyväksi.
Keskeisiä rasitteiden ryhmiä ovat kiinteistönmuodostamislain (554/1995) 14 luvun säännöksissä tarkoitetut, kiinteistötoimituksen yhteydessä tai erillisessä rasitetoimituksessa perustettavat kiinteistörasitteet, maankäyttö- ja rakennuslainsäädännön mukaiset rakennusrasitteet ja johto- ym. rasitteet sekä lunastuslainsäädäntöön, vesilainsäädäntöön ja tielainsäädäntöön perustuvat rasitteet.
Rasitteiden perustaminen tapahtuu aina viranomaisen päätöksellä ja niiden perustamisesta tehdään merkintä kiinteistörekisteriin. Rasitteiden perustamisedellytykset on määritelty laissa. Rasitteet on eräin poikkeuksin tarkoitettu olemaan voimassa jatkuvasti ja ne pysyvät voimassa oikeutetun tai rasitetun kiinteistön omistajanvaihdoksista riippumatta.
Voimassa olevan oikeutemme mukaan vain laissa mainitun tyyppisiä rasitteita voidaan perustaa (numerus clausus). Yksinomaan sopimukseen perustuvilla kiinteistökohtaisilla oikeuksilla ei ole rasitteille ominaista sivullissitovuutta kiinteistöjen omistajanvaihdoksissa, vaikka oikeus olisi tarkoitettu pysyväksi.Kirjoittaja: Leena Kartio
Lähikäsitteet
- kiinteistö
- kiinteistötoimitus
- lainhuuto- ja kiinnitysrekisteri
- rasite (ympäristöoikeus)
- rasitetoimitus
Käytetyt lähteet
WirilanderJ1979, KartioL2001, s. 16-18, Kuusiniemi&al
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 21.12.2024: Oikeustiede:rasitteet. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:rasitteet.)