Kielitiede:paikallissija

    Tieteen termipankista

    paikallissija

    paikallissija
    Määritelmä sija, jonka keskeinen merkitys on ilmaista olion sijaintia tai sijainnin muutosta fyysisessä tilassa
    Selite

    Paikallissijat ovat sijoja, jotka ensisijaisesti ilmaisevat jonkin olion sijaintia tai sijainnin muutosta tilassa. Suomen paikallissijat ovat sisäpaikallissijat inessiivi, elatiivi ja illatiivi sekä ulkopaikallissijat adessiivi, ablatiivi ja allatiivi. Näiden sijojen lisäksi suomen paikallissijoihin lasketaan usein myös yleinen olosija essiivi ja yleinen tulosija translatiivi, vaikka nämä ilmaisevatkin ensisijaisesti tilaa ja sen muutosta. Lisäksi suomen paikallissijoihin voitaisiin lukea kääpiösija prolatiivi.

    Paikallissijat voidaan jakaa neljään ryhmään sen mukaan, minkälaista suhdetta olioiden välillä ne ilmaisevat. Staattista suhdetta ilmaisevat sijat ovat olosijoja, toiminnan alkupistettä ilmaisevat erosijoja, toiminnan loppupistettä ilmaisevat tulosijoja ja toiminnan reittiä ilmaisevat väyläsijoja. Ero- ja tulosijoja voidaan kutsua yhteisnimityksellä suuntasijat. Perusmerkityksensä, eli sijainnin tai sen muutoksen ilmaisemisen, lisäksi paikallissijoilla esiintyy usein myös abstraktimpia merkityksiä, kuten ajan, omistuksen tai sen muutoksen, välineen, tavan, materiaalin sekä kausatiivisten suhteiden (esim. syyn ja seurauksen) ilmaiseminen.

    Suomen ja uralilaisten kielten paikallissijasysteemeitä pidetään yleensä varsin suurina. Suomen ja useiden muiden itämerensuomalaisten kielten (esim. viro, vepsä) sekä esimerkiksi permiläisten kielten ja unkarin kohdalla väite pitää paikkansa, mutta useissa kielissä paikallissijoja on vähemmän. Muun muassa samojedikielissä (esim. tundranenesi, metsäenetsi) paikallissijoja on neljä, ja itäisissä saamelaiskielissä (esim. inarin- ja kildininsaame) vain kaksi. Maailman kielissä kolmi- ja nelijäseniset paikallissijasysteemit ovat yleisimpiä. Esimerkiksi useimmissa turkkilaiskielissä on kolme paikallissijaa (olo-, ero- ja tulosija), kun taas monissa Siperiassa puhutuissa kielissä, esimerkiksi keetissä, jukagiirissä ja tšuktšissa, sekä joissakin Australian ja Papua-Uuden Guinean kielissä, esimerkiksi wambayassa ja lavukalevessä, paikallissijasysteemiin kuuluu neljä sijaa (olo-, ero-, tulo- ja väyläsija).
    Lisätiedot
    VISK2008 Paikallissijoja ovat inessiivi, elatiivi, illatiivi, adessiivi, ablatiivi ja allatiivi. Ne ilmaisevat paikkaa, ts. sijaintia tai sen muutosta, esim. kaupungissa, kaupungilta, kaupunkiin, tilaa, esim. unessa, makuulta, sekä omistusta, välinettä, aikaa, tapaa tai syytä. Lisäksi paikallissijoihin lasketaan usein essiivi ja translatiivi, joita kutsutaan abstrakteiksi paikallissijoiksi. Ne ilmaisevat lähinnä tilaa (olla ~ toimia opettajana) tai sen muutosta (tulla onnelliseksi, valmistua opettajaksi. (» § 1235–.)

    Erikieliset vastineet

    thaanakiiro stedosSuomen romanikieli (kaalengo tšimb)
    local caseenglanti (English)
    päiʹǩǩkasuskoltansaame (nuõrttsääʹmǩiõll)
    lokalkasusnorja (norsk)
    báikkikásuspohjoissaame (davvisámegiella)
    lokalkasusruotsi (svenska)

    Lähikäsitteet

    Käytetyt lähteet

    BartensR2000, DunnM1999, GeorgS2007, GrünthalR2015, Kenesi&Szécsényi2022, Kittilä&Laakso&Ylikoski2022, MaslovaE2003, MetslangH2022, NikolaevaI2014, NordlingerR1998, RießlerM2022, SieglF2013, TerrilA2003, Valtonen&Ylikoski&Aikio2022, YlikoskiJ2020

    Alaviitteet

    Lähdeviittaus tähän sivuun:
    Tieteen termipankki 29.3.2024: Kielitiede:paikallissija. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kielitiede:paikallissija.)