olosija


olosija

Määritelmä (fi)

paikallissija, jonka merkitykseen sisältyy staattisuus

Selite (fi)

Olosija on nimitys paikallissijalle, joka ilmaisee olemista jossain paikassa (vrt. erosija, tulosija, väyläsija). Suomen olosijat ovat inessiivi (esim. talo-ssa, venee-ssä) ja adessiivi (esim. talo-lla, venee-llä). Myös niin kutsuttu yleinen olosija essiivi (koto-na) on tapana laskea suomen olosijojen joukkoon. Myös muissa uralilaisissa kielissä esiintyy olosijoja. Useimmissa kielissä olosijoja on suomesta poiketen vain yksi. Tällaisia kieliä ovat muun muassa mordvalaiskielet ersä ja mokša, permiläiset kielet komi ja udmurtti, mari sekä samojedikielet, esimerkiksi tundranenetsi ja metsäenetsi. Unkarissa on useimmista muista uralilaisista kielistä poiketen kolme olosijaa.

Lisätiedot (fi)

lat. esse = olla

VISK2008 Olosija on nimitys staattiselle paikallissijalle, joka ei ilmaise siirtymää tai muutosta. Olosijoja ovat inessiivi (Kuopiossa, jalassa, unissaan) ja adessiivi (Rovaniemellä, lähellä, rähmällään) sekä essiivi (reunempana, maanantaina). (» § 1235.)

Lähikäsitteet

inessiivi (alakäsite)
adessiivi (alakäsite)
essiivi (alakäsite)
latiivi (vieruskäsite)
paikallissija (yläkäsite)

Käytetyt lähteet

BartensR1999, BartensR2000, CreisselsD2011, Kenesi&Szécsényi2022, NikolaevaI2014, SaarinenS2022, SieglF2013

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 3.2.2026: Kielitiede:olosija. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kielitiede:olosija.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →