Kielitiede:sisäpaikallissija
sisäpaikallissija
| sisäpaikallissija |
paikallissija, joka konkreettisimmillaan ilmaisee sijaintia jonkin sisäpuolella tai rajojen ympäröimänä sekä siirtymistä rajojen sisälle tai sieltä pois
Sisäpaikallissijat ovat paikallissijoja, jotka ilmaisevat ensisijaisesti olemista jonkin sisällä, poistumista, jonkin sisältä tai saapumista jonkin sisään. Suomen sisäpaikallissijat ovat olosija inessiivi (talo-ssa, möki-ssä), erosija elatiivi (talo-sta, möki-stä) ja tulosija illatiivi (talo-on, mökki-in). Suomen lisäksi uralilaisista kielistä muissa itämerensuomalaisissa kielissä, esimerkiksi virossa ja vepsässä, sekä unkarissa esiintyy sisäpaikallissijoja. Useiden uralilaisten kielten, kuten mordvalaiskielten ja permiläisten kielten, kuvauksissa käytetään historiallisista syistä sisäpaikallissijojen nimityksiä sijoista, jotka eivät ole varsinaisia sisäpaikallissijoja.
Lähikäsitteet
- paikallissija (yläkäsite)
- inessiivi (alakäsite)
- elatiivi (alakäsite)
- illatiivi (alakäsite)
- ulkopaikallissija (vieruskäsite)
Käytetyt lähteet
BartensR1999, BartensR2000, CreisselsD2011, GrünthalR2015, Kenesi&Szécsényi2022, MetslangH2022
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 6.2.2026: Kielitiede:sisäpaikallissija. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kielitiede:sisäpaikallissija.)