Kielitiede:elatiivi
elatiivi
| elatiivi |
Itämerensuomalaisissa kielissä elatiivin keskeisin merkitys on sisältä poistumisen ilmaiseminen. Elatiivin tunnus on suomessa -sta tai -stä (esim. talo-sta, kylä-stä). Elatiivi kuuluu itämerensuomalaisissa kielissä sisäpaikallissijoihin. Elatiivi on erosija, eli se ilmaisee liikettä poispäin (vrt. olosija, tulosija). Myös unkarissa esiintyy elatiivi, joka vastaa käytöltään itämerensuomalaisten kielten elatiivia. Toinen uralilaisissa kielissä esiintyvä erosija on ablatiivi. Mordvalaiskielissä esiintyy historiallisesti itämerensuomalaisten kielten elatiivin kanssa samaa kantaa oleva sija, josta käytetään nimitystä elatiivi. Tämä sija on kuitenkin lähinnä yleinen erosija, joten sisältä poistumiseen viittaava termi elatiivi ei ole näissä kielissä paras mahdollinen. Myös permiläisissä kielissä esiintyy erosija, josta käytetään nimitystä elatiivi, mutta se on historiallisesti eri kantaa kuin edellä mainittu itämerensuomalaisten ja mordvalaiskielten elatiivi, eikä se ilmaise erityisesti sisältä poistumista, vaan se toimii yleisenä erosijana.
Termiä elatiivi on ensimmäisenä käyttänyt todennäköisesti Gustav Renvall.Erikieliset vastineet
| elatiivos | Suomen romanikieli (kaalengo tšimb) | |
| elative case | englanti (English) | |
| elativ | inarinsaame (anarâškielâ) | |
| elatiiv | koltansaame (nuõrttsääʹmǩiõll) | |
| elatijvva | luulajansaame (julevsámegiella) | |
| elativ | norja (norsk) | |
| elatiiva | pohjoissaame (davvisámegiella) | |
| elativ | ruotsi (svenska) |
Lähikäsitteet
- sisäpaikallissija (yläkäsite)
- paikallissija (yläkäsite)
- sija (yläkäsite)
- erosija (yläkäsite)
- latiivi (yläkäsite)
- inessiivi (vieruskäsite)
- illatiivi (vieruskäsite)
- ablatiivi
Käytetyt lähteet
BartensR1999, BartensR2000, CreisselsD2011, HaspelmathM2011, Kenesi&Szécsényi2022, RenvallG1840, VISK2008, YlikoskiJ2016, RenvallG1826
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 3.12.2023: Kielitiede:elatiivi. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kielitiede:elatiivi.)