erosija


erosija

Määritelmä (fi)

paikallissija, joka ilmaisee jostain irtautumista tai lähtemistä

Selite (fi)

Erosija on nimitys paikallissijalle, joka ilmaisee poistumista jostain paikasta (vrt. olosija, tulosija, väyläsija). Suomen erosijat ovat elatiivi (esim. talo-sta, venee-stä) ja ablatiivi (esim. talo-lta, venee-ltä). Myös muissa uralilaisissa kielissä esiintyy erosijoja. Monissa uralilaisissa kielissä erosijoja on suomesta poiketen vain yksi. Tällaisia kieliä ovat muun muassa osa saamelaiskielistä, esimerkiksi etelä- ja luulajansaame, sekä samojedikielet, esimerkiksi tundranenetsi ja metsäenetsi. Mordvalaiskielissä esiintyy yksi produktiivinen ja yksi marginaalinen erosija, permiläisissä kielissä komissa ja udmurtissa kaksi erosijaa, ja unkarissa on useimmista muista uralilaisista kielistä poiketen kolme erosijaa.

Lisätiedot (fi)

VISK2008 Erosija on yhteisnimitys paikallissijoille elatiivi ja ablatiivi, jotka konkreettisessa merkityksessään ilmaisevat jostakin lähtemistä tai irtaantumista. Myös partitiivikiteymät kuten kotoa, kaukaa ovat erosijaisia. (» § 1235).

Lähikäsitteet

paikallissija (yläkäsite)
latiivi (yläkäsite)
elatiivi (alakäsite)
ablatiivi (alakäsite)
olosija
tulosija (vieruskäsite)

Käytetyt lähteet

BartensR1999, BartensR2000, CreisselsD2011, Kenesi&Szécsényi2022, NikolaevaI2014, SieglF2013, YlikoskiJ2022

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 3.2.2026: Kielitiede:erosija. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kielitiede:erosija.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →