Kielitiede:kieliopillinen sija

From Tieteen termipankki
Jump to: navigation, search

kieliopillinen sija

kieliopillinen sija
Definition sija, jota käytetään keskeisissä kieliopillisissa tehtävissä
Explanation Suomen kielen kieliopillisia sijoja ovat nominatiivi, genetiivi, partitiivi ja akkusatiivi. Niiden käyttö riippuu usein lauseen rakenteesta (toimivat keskeisten lauseenjäsenten, subjektin, objektin ja predikatiivin, sijoina). Vrt. semanttinen sija.
Additional Information
VISK2008 Kieliopillinen sija on yhteisnimitys nominatiiville, genetiiville, partitiiville ja akkusatiiville, joita käytetään keskeisissä kieliopillisissa tehtävissä: subjektissa, objektissa ja predikatiivissa (kullakin sijalla on muitakin tehtäviä). Nimityksen taustalla on myös se, että kieliopillisen sijan käyttö riippuu muita sijoja selvemmin lauseen rakenteesta. Esim. NP on nominatiivissa mm. perussubjektina (Hän on mukava) ja perussubjektittoman lauseen objektina (Osta se kirja, Sinun täytyy ostaa se); genetiivissä NP on mm. ollessaan perussubjektillisen lauseen yksiköllisenä objektina (Lapsi sai uuden aapisen) ja substantiivin etumääritteenä (kaupungin valot). (» § 1221–.)

Equivalents

grammatical caseenglanti

Related Concepts



References

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 28.1.2020: Kielitiede:kieliopillinen sija. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kielitiede:kieliopillinen sija.)


Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →