kiinnitys


kiinnitys

Määritelmä viranomaisen pitämiin julkisiin rekistereihin tehtävä kirjaus tai merkintä, joka joko perustaa panttioikeuden tai on panttioikeuden perustamisen välttämätön edellytys

Selite

Kiinnitys voi kohdistua irtaimeen tai kiinteään omaisuuteen. Irtaimen omaisuuden piirissä kiinnitys voidaan vahvistaa eräisiin kulkuneuvoihin. Näitä ovat ao. laeissa tarkemmin määritellyin tavoin kuorma- ja linja-autot, perävaunut ja erikoisautot autokiinnityksen kohteena, vedessä liikkuvat alukset aluskiinnityksen kohteena ja ilma-alukset ilma-aluskiinnityksen kohteena. Kulkuneuvokiinnitys voidaan vahvistaa ja merkitä rekisteriin, kun sen kohteena oleva kulkuneuvo ja omistaja on merkitty samaan rekisteriin (ajoneuvoliikenne-, alus- tai ilma-alusrekisteriin). Yrityskiinnityksen kohteena on puolestaan kaupparekisteriin merkityn elinkeinonharjoittajan ao. laissa tarkemmin määritelty irtain omaisuus. Yrityskiinnitykset merkitään yrityskiinnitysrekisteriin.

Edellä mainitut irtainta koskevat kiinnitykset seuraavat kumottuun vuoden 1868 kiinnitysasetukseen perustuvaa panttausmenettelyä. Lähtökohtana on esineen omistajan tai elinkeinonharjoittajan velkojalleen antama velkakirja. Velkoja voi hakea kiinnitystä velkakirjan ja omistajan tai elinkeinonharjoittajan antaman kiinnityssuostumuksen perusteella. Velkojan panttioikeus syntyy, kun kiinnitys vahvistetaan. Myös omistaja tai elinkeinonharjoittaja voi hakea kiinnitystä, jolloin panttioikeus syntyy, kun omistaja tai elinkeinonharjoittaja luovuttaa panttivelkakirjan velkojalle saamisen vakuudeksi. Kiinnitetyn ja vakuuden osoittavan panttivelkakirjan ohella käytetään velkojan saamisen osoittavaa käärevelkakirjaa (ns. kahden velkakirjan järjestelmä). Kulkuneuvokiinnitykset on uudistettava kymmenen vuoden kuluessa raukeamisen uhalla. Irtaimen omaisuuden kiinnitystä sääntelevät lait määrittelevät kiinnityksen suhteen saman kohteen käteispanttaukseen ja muihin mahdollisiin kilpaileviin panttioikeuksiin. Periaatteena on, että kunkin omaisuuslajin osalta käytettävissä on vain yksi panttausmuoto.

Lisäksi irtaimen omaisuuden piiriin kuuluu asianosaisten sopiman panttioikeuden kirjaaminen arvo-osuustilille.

Kiinteään omaisuuteen tai kirjaamisvelvollisuuden alaiseen maanvuokra- tai muuhun käyttöoikeuteen voidaan vahvistaa kiinteistökiinnitys. Kiinnitys on kiinteistöpanttioikeuden välttämätön edellytys. Kirjaamisviranomainen myöntää kiinnityksen hakijalle, omistajalle tai käyttöoikeuden haltijalle, panttikirjan todistukseksi kiinnityksen vahvistamisesta ja käytettäväksi ao. omaisuutta pantattaessa. Panttioikeus syntyy, kun omistaja tai haltija luovuttaa panttikirjan velkojalle saamisen vakuudeksi. Sähköisessä panttausmenettelyssä ei anneta paperille painettua panttikirjaa. Lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin tehdään sen sijaan merkintä sähköisen panttikirjan saajasta.

Pakottavan lainsäädännön avulla on siirrytty sähköisten panttikirjojen käyttämiseen. 1.6.2017 alkaen kirjaamisviranomainen on vahvistanut vain sähköisiä panttikirjoja, ja 1.1.2020 alkaen panttaus on voinut tapahtua vain sähköisen panttikirjan avulla. Käytännössä sähköisten panttikirjojen käyttämiseen on siirrytty laajasti jo vuosien 2017 ja 2018 aikana, jolloin valtaosa olemassa olevista kiinnityksistä muutettiin sähköisiksi. Kiinnityksen ja rekisterin avulla panttioikeudet tulevat julkisiksi. Niiden avulla luotonantajat ja panttioikeuden kohteen ostamisesta kiinnostuneet näkevät kohteen mahdolliset velkarasitukset. Rekistereistä saa tietoja suorakäyttöyhteydellä tai rekisteriotteen avulla.

Lähteet: aluskiinnityslaki 211/1927, autokiinnityslaki 810/1972, laki kiinnityksestä ilma-alukseen 211/1928, maakaari 540/1995 15–17 ja 19 luvut, yrityskiinnityslaki 634/1984, laki maakaaren muuttamisesta 418/2016

Lisätiedot
Kirjoittaja: Matti Ilmari Niemi

Lähikäsitteet

Käytetyt lähteet

Tepora&al2009

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 21.11.2024: Oikeustiede:kiinnitys. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:kiinnitys.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →