maanomistus


maanomistus

Määritelmä Suomessa maa- ja vesialueet muodostavat kokonaisuuden, joka on yksityisen omistusoikeuden kohteena. Alueet jakautuvat rajoiltaan määrättyihin yksikköihin, jotka on merkitty kiinteistörekisteriin (rekisteriyksiköt).

Selite

Yleisellä tasolla voidaan tarkastella maanomistusta yhteiskunnallisena kysymyksenä. Tällöin havaitaan, että maanomistuksella on eri yhteiskunnissa eri aikoina ollut vaihteleva merkitys: se on voinut olla vallankäytön väline tai taloudellisen toiminnan perusta. Maan omistusoikeuden käsitekään ei aina ole sama. Joissakin yhteiskunnissa julkisen vallan omistusoikeus voi olla vahvempi kuin yksityisen omistusoikeus, joskus myös on esiintynyt eritasoista omistusoikeutta. Useimmissa länsimaissa vallitsevan käsityksen mukaan maanomistus voidaan nykyään määritellä yhdenmukaiseksi, periaatteessa täydellisen vallan maahan tuottavaksi instituutioksi.

Omistusoikeuden moderni, rekisteröintiin tai esimerkiksi verotukseen perustuva käsite juontaa juurensa elinkeinovapauden ja liberalismin aatteista, jotka korostavat yksilön vapautta määrätä omaisuudestaan. Suomessa tämä kehitys ilmeni erityisesti 1700- ja 1800-lukujen maanjaoissa, jolloin muodostettiin määritellyt omistuskohteet. Ruotsi-Suomessa ei ollut läänitysjärjestelmää ja toisaalta yksityisen maan hallinta oli tunnustettu jo keskiajalta lähtien. Siten asumattomat alueet kuuluivat yleensä yleismaana yhteiskunnalle, kun taas yksityisten nautintaan tulleet maa- ja vesialueet muodostuivat kyliksi, joita osalliset tiettyjen periaatteiden mukaan vuorollaan tai yhdessä hallitsivat. Osakastilojen eli historiallisten talojen (hemman) osuudet kylän yhteisiin alueisiin määräytyivät yleensä veroluvun eli manttaalin perusteella. Kyläyhteisyys purkautui vasta isojaon myötä 1800-luvulla, jolloin maakirjajärjestelmään merkittiin omistusyksikköinä kullekin talolle jaettu oma osuus kylän alueesta (tila), ei kuitenkaan yhteisiksi jääneistä vesi- ja metsäalueista. Kaupungit oli perustettu yleensä lahjoitusmaalle. Asemakaavoituksen edetessä kaupungin rakennusmaa jaettiin tontteihin, joista muodostui itsenäisiä rekisteriyksikköjä maaseudun tilojen tapaan.

Lisätiedot
Kirjoittaja: Erkki J. Hollo

Lähikäsitteet

Käytetyt lähteet

HaatajaK1949

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 22.12.2024: Oikeustiede:maanomistus. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:maanomistus.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →