Oikeustiede:konkurssi
konkurssi
konkurssi |
Konkurssi on luonteeltaan likvidaatio-tyyppinen siviiliprosessuaalinen yleistäytäntöönpanon muoto, johon kuuluvat velallisen kaikki velat ja ulosottokelpoiset varat toisin kuin ulosotossa, joka on velkakohtaista erillistäytäntöönpanoa. Konkurssissa yhtiön tai muun velallisyhteisön toiminta päättyy purkautumiseen. Jos konkurssivelallinen on luonnollinen henkilö, hänelle konkurssin alkaessa kuuluva ulosmittauskelpoinen omaisuus käytetään kokonaisuudessaan velkojen maksamiseksi, mutta ei hänen konkurssin alkamisen jälkeen saamaansa tuloa tai omaisuutta. Tällaista "uutta" varallisuutta voidaan kuitenkin ulosmitata. Muutoin ulosmittaus ei ole sallittu konkurssin aikana, lukuun ottamatta panttiomaisuuden ulosmittausta panttivelkojan saatavasta. Konkurssipesään kuuluu myös sinne esimerkiksi takaisinsaannilla palautettava varallisuus.
Konkurssi eroaa likvidaationa rehabilitaatiomenettelyistä, kuten yksityishenkilön velkajärjestelystä ja yritysaneerauksesta, joissa pyritään palauttamaan velallisen taloudellinen toimintakyky niin, että maksuohjelman jälkeen velallinen yleensä vapautuu veloistaan. Konkurssilla ei sen sijaan ole veloista vapauttavaa vaikutusta.
Konkurssi jakautuu eri vaiheisiin, joista osa kuuluu konkurssituomioistuimen ja osa konkurssipesän hallinnon toimivaltaan. Konkurssipesän hallintoa valvoo konkurssiasiamies henkilökuntineen. Jos konkurssipesällä on liityntä toiseen EU:n jäsenvaltioon (ulkomainen velkoja tai omaisuutta toisen jäsenvaltion alueella), sovelletaan EU:n maksukyvyttömyysasetusta.
Konkurssituomioistuimen tehtävät. Konkurssituomioistuin on se käräjäoikeus, jonka tuomiopiirissä velallisyhteisön hallintoa hoidetaan. Konkurssituomioistuimen toimivaltaan kuuluu esimerkiksi konkurssin edellytysten ja esteiden tutkiminen, päätös konkurssin aloittamisesta, pesänhoitajan määrääminen sekä velkojien jako-osuudet määrittelevän jakoluettelon vahvistaminen (ks. vahvistettu jakoluettelo) samoin kuin saatavien valvonnoista tehtyjen riitautusten ratkaiseminen. Konkurssituomioistuin tutkii myös mahdolliset velkojien päätöstä koskevat muutoksenhaut. Aloitettu konkurssi raukeaa käytännössä usein varojen puutteeseen. Silloin pesänhoitaja saa laissa säädetyn palkkion valtion varoista siltä osin kuin pesän varat eivät siihen riitä. Jos varattoman konkurssipesän selvittämistä on tarpeen jatkaa, konkurssituomioistuin voi konkurssiasiamiehen esityksestä päättää konkurssin jatkumisesta valtion varoilla niin sanottuna julkisselvityksenä. Julkisselvitys palvelee etenkin konkursseihin liittyvän talousrikollisuuden selvittämistä. Pesänhoitaja voi tarvittaessa tehdä asiassa rikosilmoituksen.
Konkurssipesän hallinto. Konkurssipesän ylintä päätösvaltaa käyttävät velkojat velkojainkokouksessa tai muussa päätöksentekomenettelyssä. Pesänhoitajalla on laaja itsenäinen toimivalta erityisesti operatiivisissa toimissa. Hän laatii ns. pakolliset luettelot (pesäluettelo ja velallisselvitys), selvittää pesän varat ja muuttaa ne rahaksi. Velkojat ilmoittavat konkurssisaatavansa otettavaksi huomioon varojen jaossa konkurssivalvonnalla. Ennen varojen jakoa pesän varoista tulee kattaa massavelat eli konkurssipesän omat vastattavat. Panttivelkojalla on ns. separatistina (ks. separaatio-oikeus esineoikeudessa) oikeus myydä konkurssin estämättä panttioikeuden kohde. Konkurssipesällä on kuitenkin tiettyjä keinoja puuttua separatistin oikeuksiin.
Käytetyt lähteet:
Konkurssilaki (120/2004), EU:n maksukyvyttömyysasetus (EU) 2015/848), pohjoismainen konkurssisopimus (SopS 35/1934), konkurssiasiain neuvottelukunnan suositukset (http://www.konkurssiasiamies.fi)Kirjoittaja: Tuula Linna
Lähikäsitteet
- konkurssiasiamies
- konkurssisaatava
- konkurssivalvonta
- konkurssivelkoja
- massavelka
- pesänhoitaja
- takaisinsaanti
- ulosmittaus
- ulosotto
- ulosottoperuste
- yksityishenkilön velkajärjestely
- yrityssaneeraus
Käytetyt lähteet
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 22.12.2024: Oikeustiede:konkurssi. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:konkurssi.)