Oikeustiede:tasavallan presidentti

    Tieteen termipankista

    tasavallan presidentti

    tasavallan presidentti
    Määritelmä kansalaisten välittömällä vaalilla määräkaudeksi kerrallaan toimeen asettama yksihenkilöinen valtionorgaani, jolle kuuluu päätöksenteko erinäisissä, lähinnä hallitusvallan alaan kuuluvissa asioissa
    Selite

    Tasavallan presidentti valitaan kuudeksi vuodeksi kerrallaan. Vaali on viimeistään toisella äänestyskierroksella enemmistövaali. Sama henkilö voidaan valita presidentiksi vain kahdeksi peräkkäiseksi toimikaudeksi.

    Keskeisimmät presidentin valtuuksista ovat ulkopolitiikan johtajuus ja puolustusvoimien ylipäällikkyys. Hänelle kuuluu myös niin sanottuja reservivaltuuksia, jotka on tarkoitettu käytettäviksi politiikan normaalioloista poikkeavissa tilanteissa, nimittäin eduskunnan päättämän lain palauttaminen uuteen käsittelyyn, armahdusvallan käyttäminen, lukkiutuneiden hallitusneuvottelujen uudelleenkäynnistäminen sekä eduskunnan luottamusta nauttivan ministerin vapauttaminen ja ennenaikaisten edustajainvaalien määrääminen, molemmat jälkimmäiset toimet kuitenkin vain pääministerin tekemästä ehdotuksesta. Tämän ohella presidentti nimittää Suomen ulkomaanedustustojen päälliköt, puolustusvoimien upseerit ja vakinaiset tuomarit. Eduskunta voi, niin harkitessaan, siirtää presidentille asetuksenantovaltaa.

    Puolustusvoimain ylipäällikkönä presidentti päättää puolustautumistoimiin ryhtymisestä vierasta valtiota vastaan, kuitenkin vain eduskunnan suostumuksella, jos toimet ylittävät välittömän puolustautumistarpeen. Sodan alettua tai sodan välittömästi uhatessa presidentti päättää puolustusvoimain liikekannalle panosta tai vakavasssa hätätilassa reserviläisten ylimääräiseen palvelukseen kutsumisesta. Kansainvälistä kriisinhallintaa koskevassa päätöksenteossa yhdistyvät presidentin ulkoasiainjohtajuus ja ylipäällikkyys, sikäli kuin ei ole kyse EU-lähtöisestä kriisinhallinnasta.

    Tasavallan presidentin toimivallassa ei ole päättää niistä toimista, jotka koskevat asioiden käsittelyä Euroopan unionin piirissä, mukaan luettuna unionin ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Nämä asiat ovat valtioneuvoston toimivallassa, eivät presidentin. Myös yksin valtioneuvosto vastaa Suomen osallistumisesta EU:n päätöksentekoon siitä, kuinka Suomi on mukana unionin omissa kriisinhallintaoperaatioissa. Erillisellä poikkeuslailla on kuitenkin vastoin perustuslain yleistä sääntöä valtuutettu tasavallan presidentti päättämään valtioneuvoston kanssa EU-lähtöisen sotilaallisen kriisinhallinnan kansallisesta täytäntöönpanosta Suomen toimin.

    Presidentin päätökset valmistellaan pääsääntöisesti valtioneuvostossa, joka yleisistunnossaan päättää, millaisen ratkaisuehdotuksen se tekee presidentille. Ilman valtioneuvoston ratkaisuehdotusta ja osin valtioneuvoston ulkopuolella presidentti kuitenkin päättää (1) ministerien nimittämisestä ja eron myöntämisestä näille, (2) ennenaikaisten vaalien määräämisestä, (3) sotilaskäskyasioista, (4) armahduksista ja (5) eräistä Ahvenanmaan asioista. Osan ulkopolitiikan hoitoa koskevista ratkaisuistaan presidentti tuosta pääsäännöstä poiketen voi tehdä vapaamuotoisesti, kuitenkin niin, että päätöksentekoon tavalla tai toisella liittyy ministeri(e)n myötävaikutus. Jos valtioneuvosto ja presidentti päätöksentekotilanteessa ovat erimielisiä presidentille kuuluvan ratkaisun sisällöstä, kiistanalainen asia palautuu valtioneuvoston uudelleen valmisteltavaksi. Tällaisessa tapauksessa asia ratkaistaan valtioneuvoston kannan mukaisesti, jos eduskunta on – käsiteltyään asiasta sille annetun selonteon – asettunut samalle kannalle. Tällä tavoin ei kuitenkaan ole mahdollista murtaa presidentin itsenäistä kantaa, jos asia koskee lain vahvistamista, virkaan nimittämistä tai tehtävään määräämistä.

    Kansallisena symbolina presidentti sekä edustaa Suomea ulospäin että henkilöi kansallista yhtenäisyyttä valtionsisisäisesti. Tähän perustuslaillisesti mielekkääseen rooliin voi kuulua tarkoin harkittu julkisten lausuntojen antaminen, mutta tuskin kuitenkaan henkilökohtaisten suorien kannanottojen esittäminen asioissa, joissa kansalaismielipide on selvästi jakaantunut.
    Lisätiedot
    Kirjoittaja: Antero Jyränki

    Lähikäsitteet


    Alaviitteet

    Lähdeviittaus tähän sivuun:
    Tieteen termipankki 29.3.2024: Oikeustiede:tasavallan presidentti. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:tasavallan presidentti.)