Oikeustiede:päätösvalta sodasta ja rauhasta
päätösvalta sodasta ja rauhasta
päätösvalta sodasta ja rauhasta |
Perustuslain 93 §:ssä säädetään: "Sodasta ja rauhasta presidentti päättää eduskunnan suostumuksella." Säännös on sanamuodoltaan tietyllä tavalla vanhentunut, eikä siinä oteta huomioon kansainvälisen oikeuden nykytilaa. Tämän vuoden 1919 hallitusmuodosta nykyiseen perustuslakiin siirretyn säännöksen perusmerkitys on aikanaan ollut siinä, ettei presidentin ole lupa yksinomaan ylipäällikönvaltansa nojalla aloittaa vihollisuuksia toista valtiota vastaan. Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjaan sittemmin sisällytetty hyökkäyssodan kielto, josta on tullut kansainvälisen oikeuden pakottava normi, estää nykyisin eduskuntaa antamasta suostumustaan hyökkäyssotaan. Puolustautumistoimet hyökkäystä vastaan sitä vastoin ovat kansainvälisoikeudellisesti sallittuja YK:n peruskirjankin mukaan (luku VII, artikla 51).
Perustuslain 93 §:ää onkin luettava siten, että välittömiin puolustautumistoimiin ryhtymiseen presidentti ei tarvitse eduskunnan suostumusta. Hän tekee ratkaisunsa ylipäällikkönä joko puolustusministerin kabinettiesittelyssä, valtioneuvoston ulkoasiainvaliokunnassa tai valtioneuvoston istunnossa. Perustuslain 93 §:n tarkoitusta vastannee kuitenkin, ettei puolustautumistoimia ilman eduskunnan suostumusta laajenneta yli välittömän tarpeen.
Rauhan tekemisestä käynnissä olevan sodan lopettamiseksi päätetään kansainvälisellä sopimuksella. Ratkaisun siitä tekee tasavallan presidentti valtioneuvostossa eduskunnan annettua siihen suostumuksensa ja hyväksyttyä sopimuksen voimaansaattamista tarkoittavan lain.Kirjoittaja: Antero Jyränki
Lähikäsitteet
- kansainvälinen velvoite
- rauhansopimus
- sotilaskäskyasia
- tasavallan presidentti
- valtiosäännön perusperiaatteet
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 5.11.2024: Oikeustiede:päätösvalta sodasta ja rauhasta. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:päätösvalta sodasta ja rauhasta.)