Oikeustiede:kriisitilalainsäädäntö
kriisitilalainsäädäntö
| kriisitilalainsäädäntö |
Kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa on yleensä varaus, jonka mukaan yleisen hätätilan aikana voidaan joitakin perus- ja ihmisoikeuksia rajoittaa tilapäisesti enemmän kuin ihmisoikeussääntely muuten sallii ja tavallista yksinkertaisemmin menetelmin. Suomessa perustuslain 23 §:n mukaan perusoikeuksista voidaan säätää lailla tai laissa erityisestä syystä säädetyn ja soveltamisalaltaan täsmällisesti rajatun valtuuden nojalla sellaisia tilapäisiä poikkeuksia, jotka ovat välttämättömiä Suomeen kohdistuvan aseellisen hyökkäyksen samoin kuin muiden kansakuntaa vakavasti uhkaavien poikkeusolojen aikana ja jotka ovat Suomen kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden mukaisia.
Pysyviä kriisitilalakeja ovat puolustustilalaki ja valmiuslaki. Niihin sisältyvät valtuudet rajoittaa perusoikeuksia tulevat kysymykseen, jos maahan on julistettu puolustustila tai valmiustila. Perustuslain 23 § valtuuttaa säätämään poikkeusolojen aikana myös valtioneuvoston asetuksella tilapäisiä poikkeuksia perusoikeuksista. Tällaiset asetukset on toimitettava viipymättä eduskunnan käsiteltäväksi. Eduskunnan tehtävänä on valvoa poikkeusoloja koskevan asetuksenantovallan käyttöä ja harkinnan mukaan myös kumota annettu asetus tai muuttaa sen voimassaoloaikaa.Kirjoittaja: Teuvo Pohjolainen
Lähikäsitteet
- asetuksenantovalta
- asetushierarkia
- hätäoikeus
- ihmisoikeusääntely
- kansainväliset ihmisoikeussopimukset
- liikekannallepano
- normihierarkia
- poikkeuslaki
- poikkeusolosääntely
- poikkeusolot
- puolustustila
- päätösvalta sodasta ja rauhasta
- tilapäinen poikkeus perusoikeuksista
- valmiuslainsäädäntö
- valmiustila
- yleinen hätätila
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 22.12.2024: Oikeustiede:kriisitilalainsäädäntö. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:kriisitilalainsäädäntö.)
