inkorporaatio


inkorporaatio

Määritelmä kansainvälisoikeudellisten velvoitteiden normatiivisen sisällön voimaansaattaminen lakitekstiin kirjoitettuna

Selite

Suomen valtiosääntöjärjestelmässä sovelletaan valtiosopimusten voimaan saattamisessa dualistista päättelytapaa. Kansainvälinen oikeus ja valtion sisäinen oikeusjärjestys ymmärretään toisistaan erillisiksi oikeusjärjestelmiksi. Kansainvälisoikeudellinen velvoite, joka kuuluu eduskuntalain alaan ja siten eduskunnan päätösvallan piiriin, vahvistetaan kaksivaiheiseksi: eduskunta tekee velvoitteesta hyväksymispäätöksen ns. ainoan käsittelyn menettelyssä ja erikseen hyväksyy II käsittelyn menettelyssä velvoitteen lainsäädännön alaan kuuluvien säännösten voimaansaattamista tarkoittavan lain.

Voimaansaattamislakien perustyyppinä on ns. blankettilaki. Sen tekstissä vain viitataan valtiosopimuksen tai muun velvoitteen tekstiin. Harvinaisemmissa ns. inkorporoivissa asiasisältöisissä laeissa sen sijaan käytetään kansallista lakitekstien kirjoittamistekniikkaa ja voimaansaatettavat lakitasoiset velvoitteet voi lukea suoraan säädöstekstistä.

EU-oikeuden implementoinnissa ei käytetä voimaansaattamismenetelmää, koska EU-oikeudelliset säädökset (kuten EU:n asetukset ja direktiivit), ylivaltiolliseen säädösvaltaan kuuluvina, ovat eräin lisäedellytyksin suoraan sitovina voimassa kansallisessa oikeusjärjestyksessä. Direktiivien täytäntöönpanemiseksi hyväksyttävät lait muistuttavat kuitenkin ulkonaisesti inkorporoivia säädöksiä.

Lisätiedot
Kirjoittaja: Ilkka Saraviita

Lähikäsitteet

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 21.11.2024: Oikeustiede:inkorporaatio. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:inkorporaatio.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →