Oikeustiede:asiasisältöinen voimaansaattamislaki

    Tieteen termipankista

    asiasisältöinen voimaansaattamislaki

    asiasisältöinen voimaansaattamislaki
    Määritelmä ainoastaan asiasisältöisiä säännöksiä sisältävä laki, jolla saatetaan kansallisesti voimaan Suomea sitova kansainvälinen velvoite ja annetaan tarvittavat säännökset velvoitteen toimeenpanoa varten.
    Selite

    Suomea sitova kansainvälinen velvoite saatetaan kansallisesti voimaan säädöksellä, jonka hierarkia riippuu velvoitemääräysten suhteesta Suomen oikeuteen. Jos velvoite tai joku sen määräyksistä sisällöltään edellyttää Suomessa laintasoisia säännöksiä, käytetään voimaan saattamiseen lakia. Muuten tai muilta osin kysymykseen tulee säännöllisesti asetus (ks. myös dualismi valtiosopimusoikeudessa). Asiasisältöisellä voimaansaattamislailla kansallinen lainsäädäntö muutetaan aineelliselta sisällöltään asianomaisen velvoitteen vaatimuksia vastaavaksi ja annetaan tarvittavat säännökset velvoitteen toimeenpanoa varten. Velvoitetta voidaan noudattaa asiasisältöisen voimaansaattamislain nojalla ilman sen tekstiäkin, mutta velvoitteiden tekstit julkaistaan säännönmukaisesti eräin vähäisin poikkeuksin.

    Asiasisältöisten voimaansaattamislakien ohella on käytetty myös asiasisältöisiä voimaansaattamisasetuksia. Näiden yhteydessä ei ole syntynyt vastaavaa ongelmaa kuin asiasisältöisten voimaansaattamislakien yhteydessä aikaisemmin, jolloin eduskunta ei lakia säätäessään välttämättä tiennyt säätävänsä jonkun kansainvälisen velvoitteen voimaan saattamisesta.

    Voimaan saattamisessa käytetään kuitenkin yleensä joko blanketti- tai sekamuotoista säädöstä, jotka saavat asiasisältönsä kansainvälisestä velvoitteesta. Blanketti- tai sekamuotoisen säädöksen ensimmäisessä pykälässä, blankettisäännöksessä mainitaan voimaan saatettavan velvoitteen tekopaikka ja -aika sekä nimi. Lisäksi säädetään velvoitteen määräysten tasosta normihierarkiassa riippuen joko ”sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset ovat voimassa sellaisina kuin Suomi on niihin sitoutunut” tai ”sopimuksen määräykset ovat asetuksena voimassa sellaisina kuin Suomi on niihin sitoutunut”. Sekamuotoisessa voimaansaattamissäädöksessä on blankettisäännöksen ohella asiasisältöisiä toimeenpanosäännöksiä. Blanketti- tai sekamuotoisen säädöksen noudattaminen edellyttää velvoitetekstin julkaisemista.
    Lisätiedot
    Kirjoittaja: Ora Meres-Wuori

    Lähikäsitteet


    Alaviitteet

    Lähdeviittaus tähän sivuun:
    Tieteen termipankki 21.11.2024: Oikeustiede:asiasisältöinen voimaansaattamislaki. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:asiasisältöinen voimaansaattamislaki.)