kohteenkorvaus


kohteenkorvaus

Määritelmä

Kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain (603/1977) 30 §:n nojalla lunastettavasta omaisuudesta on määrättävä omaisuuden käyvän hinnan mukainen täysi korvaus (kohteenkorvaus). Kohteenkorvaus eli luovutuksenkorvaus on määrättävä lunastettavasta tai siirtyvästä omaisuudesta, joka voi käsittää sekä kiinteistöjä ja muita rekisteriyksikköjä että niiden määräosia ja määräaloja samoin kuin erityisiä oikeuksia ja erityisiä etuuksia. Kiinteistönmuodostamislain (KML) 554/1995 200 §:n yksityiskohtaisten perustelujen mukaan (ks. KM 1990:22 s. 197 ja HE 227/1994 vp. s. 69) kohteenkorvauksen arviointiperusteet sekä lunastuslaissa että KML:ssa ovat samat. Täysi korvaus on arvioitava pääsäännön mukaan kauppa-arvomenetelmällä. Sikäli kuin kauppa-arvo ei vastaa luovuttajan täyttä objektiivista menetystä, korvattava omaisuus on arvioitava tuottoarvon mukaan (tuottoarvomenetelmä) tai omaisuuteen pantujen kustannusten perusteella (kustannusarvomenetelmä). Poikkeuksina KML 200 §:n 1 momentin pääsäännöstä, joka on täyden korvauksen periaate, ovat KML 81 ja 124 §:ssä olevat erityissäännökset, jotka liittyvät rakennusten arviointiin uus-jaossa ja rakennusmaan järjestelyssä.

Kun yksityistielain 4 luvun nojalla tai KML 162 ja 164 §:n nojalla määrätään korvaus perustetusta yksityistielaissa tarkoitetusta tieoikeudesta tai KML:ssa tarkoitetusta rasiteoikeudesta, korvaus arvioidaan tällaisen käyttöoikeuden perustamisesta tai järjestelystä aiheutuvasta menetyksestä rasitetun maapohjan omistajalle samoin perustein kuin kohteenkorvaus omistusoikeutta lunastettaessa.

Selite

Yleisesti korvaukseen oikeutettuja ovat ne oikeudenhaltijat, joiden asemaan lunastus vaikuttaa, ja joita lunastus välittömästi koskee. Kohteenkorvauksen lajit Hyvösen mukaan ovat:

lunastuskorvaus omistusoikeuksin lunastettavasta omaisuudesta kuten alueesta, osuudesta tai etuudesta;
lunastuskorvaus käyttöoikeuden rajoituksesta, kuten oikeutta varten otettavasta tai annettavasta alueesta (esim. voimalinjaa koskeva käyttöoikeuden supistusalue); sekä
omaisuuskorvaus, joka hyvittää poikkeamisen jakoperusteesta jako- ja järjestelytoimituksissa sekä tilusvaihdossa, kun kiinteä omaisuus ei ole jakaantunut jakoperusteen mukaan tai vaihdettavat alueet eivät tilusvaihdossa vastaa toisiaan.

Hollon mukaan kohteenkorvauksen kohteena olevan oikeuden tulee kuitenkin olla esineellisesti lunastettavaan omaisuuteen liittyvä, sillä panttioikeuden ja muiden arvo-oikeuksien haltijoita ei pidetä lunastuksessa korvaukseen oikeutettuina. Tosin heidän asemansa lunastuksessa turvataan muulla tavalla.

Tästä laajempaan kuvaukseen →

Lisätiedot
Kirjoittaja: Markku Markkula

Lähikäsitteet

Käytetyt lähteet

HolloE1995, s. 223-227, HolloE2006, HyvönenV1998, s. 435-440, Kuusiniemi&Peltomaa2000, s. 144 ja 155-185, OjanenI1978, s. 117-120

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 22.12.2024: Oikeustiede:kohteenkorvaus. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:kohteenkorvaus.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →