lunastuskorvaus


lunastuskorvaus

Määritelmä Lunastuskorvauksella tarkoitetaan kokonaiskorvausta, joka suoritetaan omaisuuden pakkolunastuksesta. Kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annettu laki (lunastuslaki 603/1977) sisältää lunastuskorvauksen määrittelyn täytenä korvauksena lunastuksesta aiheutuvista taloudellisista menetyksistä. Lunastuslain ohella lunastuskorvausta koskevaa sääntelyä sovelletaan lukuisissa muissa laeissa tarkoitetuissa menettelyissä. Oikeuskirjallisuudessa on lunastuskorvauksesta käytetty myös nimitystä pakkotoimikorvaus. Lunastuskorvaus liittyy perustuslain 15 §:ssä säädetyn omaisuudensuojan toteutumiseen. Omaisuuden pakkolunastuksesta yleiseen tarpeeseen täyttä korvausta vastaan voidaan säätää tavallisella lailla, jolloin lunastuslain lunastuskorvausta koskevan sääntelyn tarkoituksena on taata omaisuuden luovuttajalle täysi korvaus.

Selite

Lunastuskorvaus on määrättävä siten, että omaisuutta luovuttavan varallisuusasema ei lunastuksen johdosta huonone eikä parane. Korvaus määrätään sen mukaan, mitä luovuttaja menettää, ei sen mukaan, mitä lunastaja saa. Lunastuksesta aiheutuu taloudellisia heijastusvaikutuksia, jotka lunastuskorvausta arvioitaessa ja määrättäessä on otettava huomioon. Lunastuslain 30 - 33 § sisältävät säännökset kohteenkorvauksesta, jota Hollo on pitänyt lunastuskorvauksen ytimenä. Laissa ovat määräykset lunastusarvioinnista ja hintatasosta. Jollei luovuttajan koko kiinteistöä lunasteta, määrättäväksi voi tulla korvausta jäljelle jääneelle kiinteistölle aiheutuvasta haitasta korvaus (lunastuslain 35 §). Erinäisistä, usein kertaluonteisista menetyksistä voi lisäksi tulla maksettavaksi luovuttajalle vahingonkorvausta (lunastuslain 37 §). Kohteenkorvausta, haitankorvausta ja vahingonkorvausta koskee täyden korvauksen periaate. Lunastuslain 38 §:ssä säännellään naapurille, yrityksen työntekijöille tai muille henkilöille määrättävästä rajoitetusta korvauksesta, joka voi koskea henkilöitä, joiden omaisuutta ei lunasteta. Tämä on korvaustilanteena poikkeuksellinen.

Luovuttajan varallisuusaseman säilyttäminen entisellään merkitsee muun ohella sitä, että lunastustoimikunta lunastajan korvausvelvollisuuden pienentämiseksi sekä haittojen että vahinkojen vähentämiseksi voi määrätä suoritettavaksi tilusjärjestelyjä ja yksityisten teiden järjestelyjä. Tietyillä töillä tai toimenpiteillä lunastaja voi lisäksi vähentää tai estää vahinkojen tai haittojen syntymistä. Lunastuslain 29 §:n 3 momentin nojalla sekä tilus- ja yksityistiejärjestelyt että vahinkojen korjaamiseksi suoritettavat toimenpiteet on otettava huomioon, kun lunastuskorvausta määrätään.

Lunastuskorvaukseen liittyvä kompensaatioperiaate merkitsee, että lunastuskorvausta määrättäessä tulee ottaa huomioon lunastuksesta korvauksen saajalle tuleva pysyväluonteinen hyöty. Lunastuslain 36 §:n nojalla hyöty on otettava huomioon kohtuuden mukaan sovitellen ja luovuttajan oikeutta täyteen korvaukseen supistamatta.

Tästä laajempaan kuvaukseen →

Lisätiedot
Kirjoittaja: Markku Markkula

Lähikäsitteet

Käytetyt lähteet

HolloE1995, s. 223-227, HolloE2006, s. 369-381, Kuusiniemi&Peltomaa2000, s. 185-207, OjanenI1978, s. 113-117, TalasO1924, s. 34

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 21.11.2024: Oikeustiede:lunastuskorvaus. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:lunastuskorvaus.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →