sektorimonismi

Määritelmä termi, joilla luonnehditaan niiden valtioiden oikeusjärjestystä, joissa valtiosääntö yleisesti määrittää kansainvälisoikeudellisen velvoitteen aseman kansallisessa oikeudessa dualistisen päättelytavan mukaisesti (dualismi valtiosopimusoikeudessa), mutta joissa kuitenkin joillakin oikeudenaloilla sovelletaan monismia

Selite

Vuoden 2000 perustuslaki toteutti - vuoden 1928 valtiopäiväjärjestyksestä poiketen - dualistisen ajattelutavan hyvin suoraviivaisesti. Perustuslaki sisältää erilliset päätöksentekosäännöt saman kansainvälisoikeudellisen velvoitteen hyväksymiselle ja sen voimaansaattamiselle (PeL 94 ja 95 §). Toisaalta siitä, missä järjestyksessä EU:n sekundaarioikeus (mm. asetukset, direktiivit ja päätökset) sekä laajemmassa merkityksessä EU:n kansainvälisoikeudelliset sopimukset (ja ns. sekasopimukset EU:n toimivaltaan kuuluvilta osiltaan) tulevat kansallisesti oikeusvaikutteisiksi Suomessa, perustuslaki vaikenee.

Perustuslain 93.2 §:n mukaan "valtioneuvosto vastaa Euroopan unionissa tehtävien päätösten kansallisesta valmistelusta ja päättää niihin liittyvistä Suomen toimenpiteistä, jollei päätös vaadi eduskunnan hyväksymistä." Eduskunta osallistuu Euroopan unionissa tehtävien päätösten kansalliseen valmisteluun (PeL 96 §). EU:n asetukset tulevat Suomen oikeusjärjestyksen osiksi niiden julkaisemisen jälkeen. Direktiivit ja päätökset "pannaan täytäntöön" (implementoidaan) niiden sisällön määrittämin lainsäädäntö- tai hallintotoimenpitein. Direktiivin tai päätöksen täytäntöönpanon vaatiessa eduskuntalain säätämistä, lakia ei luokitella voimaansaattamislaiksi. Näin siis pääasiassa valtiosääntötulkintojen ja EU:n perussopimusten voimaansaattamissäädösten välityksin EU-oikeuteen sovelletaan monistista päättelytapaa.

Toinen keskeinen sektorimonismin muoto Suomessa ovat Euroopan ihmisoikeussopimuksen asettamien velvoitteiden toteutukset mm. oloissa, jolloin suomalaiset tuomioistuimet käyttävät Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen päätöksiä oikeuslähteenä. Ihmisoikeussopimus sinänsä on voimaansaatettu Suomessa valtiosopimuksena, ihmisoikeustuomioistuimen päätöksiä sen sijaan ei.

Tästä laajempaan kuvaukseen →

Lisätiedot
Kirjoittaja: Ilkka Saraviita

Lähikäsitteet

Käytetyt lähteet

JääskinenN2008. s. 27 ja s. 52-56.

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 19.4.2024: Oikeustiede:sektorimonismi. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:sektorimonismi.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →