Oikeustiede:päätös
päätös
päätös |
Päätös on, yhdessä asetusten ja direktiivien kanssa, osa EU:n sekundaarioikeutta, jota toimielimet hyväksyvät perussopimusten nojalla. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 288 artiklan mukaan päätös on kaikilta osiltaan velvoittava instrumentti. Kuten asetus, myös päätös on suoraan sovellettavaa oikeutta, eikä kansallisia täytäntöönpanotoimia tarvita.
Jos päätöksessä nimetään ne, joille se on osoitettu, päätös velvoittaa ainoastaan määriteltyjä vastaanottajia. Esimerkkejä tiettyä yksilöityä kohderyhmää sitovista päätöksistä ovat kilpailuoikeudellisten seuraamusten määräämisen yhteydessä tehdyt komission päätökset. Pääsääntöisesti päätöksiä käytetäänkin hallinnollisessa menettelyssä ratkaistaessa yksittäisiä tapauksia, jolloin ne on osoitettu yhdelle tai useammalle vastaanottajalle. Päätökset rinnastuvat tällöin kansallisten viranomaisten tekemiin hallintopäätöksiin. Jos päätöksessä ei määritellä vastaanottajaa, se soveltuu yleisesti. Esimerkiksi EU:n toimielin- ja päätöksentekojärjestelmää koskevat päätökset ovat soveltamisalaltaan yleisiä.
Päätös voi olla lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävä säädös tai muu kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävä säädös. Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset voivat olla muodoltaan delegoituja säädöksiä tai täytäntöönpanosäädöksiä.Kirjoittaja: Emilia Korkea-aho
Lähikäsitteet
Käytetyt lähteet
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 4.11.2024: Oikeustiede:päätös. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:päätös.)