jälleenvuokra | edelleenvuokra


jälleenvuokra
edelleenvuokra

Määritelmä sopimukseen perustuva käyttöoikeus, jonka esineen tai käyttöoikeuden vuokralle (ensivuokrasuhde) saanut ensivuokralainen luovuttaa koko vuokran kohteen vuokrasopimuksensa tai vuokranantajan erikseen antaman luvan perusteella yhdelle tai useammalle omalle vuokralaiselleen (jälleenvuokralainen) vastiketta vastaan

Selite

Jälleenvuokrausta on erikseen säännelty huoneenvuokran osalta. Kyse on tällöin siitä, että ensivuokralainen vuokraa eli luovuttaa vastiketta vastaan vuokrahuoneistonsa toisen (jälleenvuokralainen) käyttöön määräajaksi tai toistaiseksi. Asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain (481/1995) 10 luvussa käytetään termiä jälleenvuokraus, kun taas liikehuoneiston vuokrauksesta annetun lain (482/1995) 10 luvussa säädetään edelleenvuokrauksesta. Erilaisista termeistä huolimatta kyse on samasta asiasta, jota tosin säännellään liikehuoneistojen kohdalla huomattavasti suppeammin kuin asuinhuoneiston vuokrauksessa.

Lähtökohta on sekä asuin- että liikehuoneiston vuokrassa on, ettei vuokralainen saa luovuttaa huoneistoa edelleen ilman vuokranantajan lupaa. Koska lupa on mahdollista saada vuokrasopimuksessa tai erikseen sopimalla ja koska jälleenvuokrauksella syntyy kahden tai useamman toisiinsa vaikuttavan vuokrasopimuksen ketju, mahdolliset ongelmat on pyritty poistamaan säätämällä jälleenvuokrasta omia säännöksiä. Jos erityistä säännöstä ei ole annettu, sovelletaan sekä asunnon että liikehuoneiston vuokraan asianomaista lakia sellaisenaan. Kun jälleenvuokraus toteutetaan kahdella tai useammalla huoneiston osaa koskevalla vuokrasopimuksella, jälleenvuokra rinnastuu alivuokraan ja kuhunkin jälleenvuokrasopimukseen sovelletaan suhteessa ensivuokralaiseen myös alivuokraa koskevia säännöksiä. Jälleenvuokrasopimus edellyttää ensivuokrasopimuksen voimassa oloa, ellei toisin ole sovittu tai säädetty. Ellei ensivuokrasopimus ole voimassa, ensivuokralaisella ei ole määräysvaltaa jälleenvuokran kohteeseen.

Asuntoa koskevasta jälleenvuokrasta on määritelmien lisäksi säädetty asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain 10 luvussa jälleenvuokrasopimuksen päättymisestä ensivuokrasuhteen päättymisen johdosta, velvollisuudesta ilmoittaa jälleenvuokralaiselle ensivuokrasopimuksen ehdot ja ensivuokrasuhteen osapuolten ilmoituksista, kuten sopimuksen purkamisesta ja irtisanomisesta, jälleenvuokralaisen mahdollisuuksista vaikuttaa ensivuokrasuhteen päättymiseen, jälleenvuokralaisen mahdollisuudesta jatkaa ensivuokralaisen sijasta vuokralaisena ja palkkaetuasunnon erityispiirteistä.

Liikehuoneiston vuokrassa sosiaaliset syyt eivät johda asuntojen tavoin pakottavaan sääntelyyn. Edelleenvuokraa on säännelty liikehuoneiston vuokrauksesta annetun lain 10 luvun kahdessa pykälässä. Luvun ensimmäinen pykälä koskee edelleen vuokralle antaneen eli ensivuokralaisen vastuuta edelleenvuokrasopimuksen pysyvyydestä. Luvun toisessa säännöksessä ovat määräykset ensivuokranantajan oikeudesta purkaa edelleenvuokrausta koskeva sopimus.

Tästä laajempaan kuvaukseen →

Lisätiedot
Kirjoittaja: Ari Saarnilehto

Lähikäsitteet

Käytetyt lähteet

EIF-I, HE304/1994, Kanerva&Kuhanen2011, Kanerva&Kuhanen2013, SaarnilehtoA2006

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 21.11.2024: Oikeustiede:jälleenvuokra. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:jälleenvuokra.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →