Oikeustiede:tuomioistuimen toimivalta/laajempi kuvaus

From Tieteen termipankki
Jump to navigation Jump to search

Mallinesilmukka havaittu: Malline:Ilmiö


Palaa takaisin käsitesivulle

Oikeuskehitys

Tuomioistuinten toimivaltanormit liittyvät tuomioistuinorganisaation syntyyn. Keskitetty tuomioistuinorganisaatio luotiin Ruotsi-Suomessa vasta 1600-luvulla (ks. oikeuslaitos).

Kansalaisen oikeus saattaa asiansa toimivaltaisen tuomioistuimen käsiteltäväksi on meillä vanhastaan voimassa ollut periaate. Jo varhaisessa vaiheessa Ruotsin vallan aikana voitiin kannella kuninkaalle kaikissa tapauksissa, joissa tuomioistuimet olivat kieltäytyneet antamasta kantajalle oikeutta (ns. querula de genegata iustitia). Edelleen vuoden 1772 hallitusmuodon 16 §:ssä määrättiin, ettei ketään saanut tuomita muussa oikeudessa kuin siinä, jonka alle hän lain mukaan kuului. Vastaava säännös oli Suomen hallitusmuodon (94/1919) 13 §:ssä. Myös nykyisen perustuslain (731/1999) oikeusturvaa koskevassa 21 §:ssä vahvistetaan, että jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa.

Erityistoimivallan jaottelu

Prosessioikeudessa tuomioistuinten erityistoimivallan suhteen vallitsee ns. kolmijako. Tämän mukaisesti erotetaan toisistaan tuomioistuinten asiallinen, (oikeus)asteellinen eli funktionaalinen ja alueellinen toimivalta. Tämä meilläkin vakiintunut jaottelu on peräisin 1800-luvun lopulta, jolloin sen kehitti tunnettu prosessioikeustieteen saksalainen uranuurtaja Adolf Wach.

Ulkomaisessa kirjallisuudessa esiintyy toisinaan tuomioistuimen toimivallan jaottelua pelkästään asiallisen ja alueellisen toimivallan välillä, jolloin oikeusasteellinen toimivalta on luettu osaksi asiallista toimivaltaa. Toisaalta saksalaisessa kirjallisuudessa on esitetty myös nelijakoa, jolloin neljäntenä ryhmänä on ns. oikeustietoimivalta (Rechtswegzuständigkeit).

Asiallinen toimivalta

Tuomioistuimen asiallinen toimivalta perustuu siihen seikkaan, että on katsottu tarpeelliseksi saattaa erilaatuiset jutut kokoonpanoltaan erilaisten tuomioistuinten käsiteltäviksi. Asiallisesta toimivallasta puhutaankin yleensä silloin, kun tuomioistuinten välinen työnjako on määrätty juttujen laadun perusteella (ratio materiae).

Asiallista toimivaltaa koskevat normit määräävät juttujen laadun perusteella tehtävien jaosta ensimmäisessä oikeusasteessa samalla maantieteellisellä alueella toimivien erilaisten tuomioistuinten välillä. Suhteessa oikeusasteellista ja alueellista toimivaltaa koskeviin säännöksiin asiallista toimivaltaa koskevat normit ovat ensisijaisia. Tietyn jutun osalta on aina ensin selvitettävä asiallisessa suhteessa oikea tuomioistuin(linja). Vasta tämän jälkeen on etsittävä kyseisen tuomioistuinlinjan sisällä funktionaalisesti ja alueellisesti oikea tuomioistuin.

Asiallisen toimivallan käsitteellä on merkitystä kahdessa suhteessa. Eräissä tapauksissa juttuja on asiallisella perusteella jaettu yleisten tuomioistuinten kesken. Meillä esimerkiksi merioikeusasiat, yrityssaneeraukset, ulosottovalitukset ja täytäntöönpanoriidat, tietyt patentti-, tavaramerkki- ja mallioikeusasiat sekä sotilasoikeudenkäyntiasiat kuuluvat tiettyjen käräjäoikeuksien toimivaltaan. Hovioikeus toimii ensimmäisenä oikeusasteena alituomareiden ja myös muiden tuomioistuinlaitoksen virkamiesten ja syyttäjien virkarikosasioissa sekä eräissä hovioikeuksien ratkaistaviksi määrätyissä asioissa. Korkeimman oikeuden toimivaltaan ensimmäisenä ja ainoana oikeusasteena kuuluvat eräät korkeimpia tuomarin- ja syyttäjänviran haltijoita koskevat virkasyyteasiat.

Päämerkitys asiallisella toimivallalla on jaettaessa juttuja yleisten tuomioistuinten ja erityistuomioistuinten sekä hallintotuomioistuinten välillä. Säännön mukaan oikeusasiat eli riita- ja rikosasiat kuuluvat yleisten tuomioistuinten toimivaltaan sekä hallintoasiat hallintotuomioistuinten toimivaltaan, ellei niitä nimenomaan ole määrätty erityistuomioistuinten käsiteltäviksi.

Oikeusasteellinen toimivalta

Asiallisen toimivallan jälkeen on määritettävä seuraavaksi tuomioistuimen (oikeus)asteellinen eli funktionaalinen toimivalta. Tämä tarkoittaa sitä toimivaltaa, joka kuuluu tuomioistuimelle sen aseman perusteella, mikä sillä on oikeusastejärjestyksessä (ks. oikeusaste).

Alueellinen toimivalta

Alueellista toimivaltaa sääntelevät normit määräävät, millä tavoin jutut on jaettava asiallisessa ja oikeusasteellisessa suhteessa keskenään samanarvoisten tuomioistuinten kesken. Alueellinen toimivalta perustuu siihen, että valtion alue on sen laajuuden vuoksi pitänyt jakaa usean tuomioistuimen tuomiopiireiksi. Useimmiten termeillä laillinen tuomioistuin ja oikeuspaikka tarkoitetaan juuri alueellisesti toimivaltaista tuomioistuinta jutussa.

Toimivallan peruste ja merkitys

Tuomioistuimen toimivalta perustuu tiettyyn ulkoiseen seikkaan, jota sanotaan toimivaltaperusteeksi. Tuomioistuimen toimivalta on prosessinedellytys, mistä seuraa, että toimivaltaa vailla olevan tuomioistuimen on jätettävä asia tutkimatta. Asiallista ja oikeusasteellista toimivaltaa koskevat forumsäännökset ovat ehdottomia ja pakottavia oikeusnormeja, joista asianosaiset eivät voi sopia ja jotka tuomioistuin on velvollinen ottamaan huomioon viran puolesta. Sen sijaan alueellisesti toimivaltaisesta tuomioistuimesta asianosaiset voivat riita-asioissa pääsääntöisesti solmia oikeuspaikkasopimuksen (prorogaatiosopimus).

Oikeusvaltiossa kansalaisella tulee olla mahdollisuus etukäteen tietää, missä tuomioistuimessa hänen asiansa tullaan käsittelemään. Käytännössä toimivaltasäännöksiä sovellettaessa voi kuitenkin syntyä toimivaltaristiriitoja eli kompetenssikonflikteja, joista aiheutuu asianosaisille haittaa ja pahimmassa tapauksessa oikeudenmenetyksiä. Sen vuoksi toimivaltasäännösten tulisi olla mahdollisimman joustavia ja selkeitä.