käräjäoikeus

Määritelmä yleinen alioikeus, jossa oikeusasiat (riita-, rikos- ja hakemusasiat) tiettyjä erikseen määrättyjä poikkeuksia lukuun ottamatta on ensiksi käsiteltävä

Selite

Käräjäoikeudella tarkoitetaan alioikeutta sekä tuomioistuimena että virastona. Käräjäoikeuden päällikkötuomari on laamanni ja muina lakimiestuomareina on käräjätuomareita. Lisäksi tietyissä asioissa maallikkojäseninä ovat lautamiehet. Käräjäoikeudessa on lisäksi notaareita, käräjäviskaaleita ja kansliahenkilökuntaa. Käräjäoikeuden henkilökuntaa ja lautamiehiä koskevat säännökset olivat aikaisemmin käräjäoikeuslaissa (581/1993) ja -asetuksessa (582/1993). Vuoden 2017 tuomioistuinuudistuksessa tuomareita ja muuta henkilökuntaa koskevat säännökset siirrettiin uuteen tuomioistuinlakiin (673/2016). Lautamiehistä säädettiin erillisessä laissa käräjäoikeuden lautamiehistä (675/2016).

Käräjäoikeuden kokoonpano vaihtelee asian laadun mukaan. Rikosasioissa peruskokoonpano on lainoppinut tuomari ja kaksi lautamiestä. Käräjäoikeuden lautamieskokoonpanoa voidaan tarvittaessa vahvistaa toisella lainoppineella jäsenellä ja kolmannella lautamiehellä. Käräjäoikeus on päätösvaltainen rikosasiassa myös kolmen lainoppineen jäsenen kokoonpanossa, jos sitä asian laadun tai muun erityisen syyn vuoksi on pidettävä perusteltuna.

Riita-asioissa ja vastaavasti hakemusasioissa käräjäoikeuden täysilukuinen kokoonpano on kolme lainoppinutta tuomaria. Vähäiset ja laissa erikseen nimetyt rikosasiat sekä valtaosa riita-asioista ja hakemusasioista voidaan käsitellä yhden lainoppineen tuomarin kokoonpanossa.

Käytetyt lähteet: tuomioistuinlaki 673/2016, oikeudenkäymiskaari 4/1734

Tästä laajempaan kuvaukseen →

Lisätiedot
Kirjoittaja: Antti Jokela

Lähikäsitteet

Käytetyt lähteet

JokelaA2016, s. 204-218

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 19.4.2024: Oikeustiede:käräjäoikeus. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:käräjäoikeus.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →