sisämarkkinoiden perusvapaudet


sisämarkkinoiden perusvapaudet

Määritelmä tuotannontekijät, eli tavarat, palvelut, pääoma ja henkilöt, joiden vapaa liikkuvuus sisämarkkinoilla taataan ilman että niihin kohdistuu kansalaisuuteen tai kansalliseen alkuperään perustuvaa syrjintää

Selite

Sisämarkkinoiden ytimen muodostavat neljä liikkumisvapautta, eli tavaroiden vapaa liikkuvuus, palveluiden vapaa liikkuvuus, henkilöiden vapaa liikkuvuus sekä pääoman vapaa liikkuvuus. Lisäksi perusvapauksiin kuuluvaksi luetaan myös sijoittautumisoikeus, jonka usein katsotaan kuuluvan osaksi palveluiden vapaata liikkuvuutta. Perusvapauksia on kuvattu Euroopan unionin sisämarkkinoiden perusperiaatteina.

Sisämarkkinoiden perusvapauksista säädettiin Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksessa vuonna 1957, mutta todellisuudessa sisämarkkinoiden syntyminen ja neljän perusvapauden vapaan liikkuvuuden turvaaminen on ollut pitkän sääntelyprosessin tulos. Etenkin vuonna 1986 allekirjoitettu Euroopan yhtenäisasiakirja ja siihen sisällytetty, sisämarkkinoiden tehostamiseksi luotu lainsäädäntöohjelma tehostivat vapaata liikkuvuutta merkittävästi.

Etenkin tavaroiden ja henkilöiden vapaan liikkuvuuden takaaminen Euroopan unionin sisämarkkinoilla on onnistunut, ja viime aikoina huomiota onkin kiinnitetty enemmän palveluiden vapaan liikkumisen edistämiseen, jonka vapauttamista on hidastanut muun muassa se, että useat keskeiset palvelut ovat olleet jäsenvaltioiden kansallisten monopolien omistuksessa. Lisäksi pääomien vapauttaminen on ollut hitaampaa kuin muiden perusvapauksien toteuttaminen. Pääoman vapaa liikkuvuus onkin ollut pitkään muita perusvapauksia täydentävä vapaus, sillä pääoman vapaa liikkuvuus on ollut tärkeää muiden perusvapauksien toteutumisen kannalta. Pääoman vapaata liikkuvuutta alettiin tehostaa vasta sisämarkkinahankkeen ja rahaliiton myötä.

Perusvapauksien vapaan liikkuvuuden takaamisesta on hyötyä laajempien markkinoiden ansiosta sekä yrityksille, mutta myös EU:n kansalaisille avointen ja kilpailukykyisten markkinoiden vuoksi. Vapaan liikkuvuuden perusperiaatetta sovelletaan yhdenmukaisesti kaikkiin unionin alueella liikkuviin tuotannontekijöihin niin unionin alueelta kuin myös kolmansista maista peräisin oleviin tuotannontekijöihin sen jälkeen, kun ne on saatettu vapaaseen vaihdantaan jossakin EU:n jäsenvaltiossa. Perusvapauksien vapaata liikkuvuutta voidaan rajoittaa oikeuttamisperusteisiin tai pakottaviin vaatimuksiin, jossain tilanteissa myös perusoikeuksiin ja merkittävään yleiseen etuun vedoten niissä tilanteissa, kun kyse on jonkin yleisen edun mukaisen intressin suojaamisesta.

Lisätiedot
Kirjoittajat: Sirja-Leena Penttinen ja Kim Talus

Lähikäsitteet

Käytetyt lähteet

BarnardC2010, OliverP2010, RaitioJ2013

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 22.12.2024: Oikeustiede:sisämarkkinoiden perusvapaudet. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:sisämarkkinoiden perusvapaudet.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →