Oikeustiede:tavaroiden vapaa liikkuvuus
tavaroiden vapaa liikkuvuus
tavaroiden vapaa liikkuvuus |
Tavaroiden vapaa liikkuvuus muodostaa muiden perusvapauksien kanssa sisämarkkinoiden ydinalueen. Tavara-käsitteen alaan lukeutuvat karkeasti jaoteltuna tuotteet, jotka ovat mitattavissa rahassa ja jotka voivat olla sellaisenaan kaupallisen vaihdannan kohteena.
Tavaroiden vapaasti liikkuvuudesta säädetään Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 28–37 artikloissa. Perussopimuksen mukaan tavaroiden tulee voida liikkua vapaasti Euroopan unionin sisämarkkinoilla. Tullimaksut sekä kaikki näitä vaikutuksiltaan vastaavat maksut jäsenvaltioiden välillä ovat kielletty. Kiellettyjä ovat myös tavaroiden määrälliset rajoitukset ja näitä vaikutukseltaan vastaavat toimenpiteet. Euroopan unionin tuomioistuin on oikeuskäytännössään useaan otteeseen täsmentänyt vaikutukseltaan vastaavan toimenpiteen käsitettä ja tulkinnut sitä laajentavasti. Itse toimenpiteen ei tarvitse olla sitova, ainoastaan pelkkä suositus voi riittää. "Vaikutukseltaan vastaava" toimi voi puolestaan olla mikä vain toimenpide, joka voi suoraan tai epäsuorasti, välittömästi tai potentiaalisesti estää jäsenvaltioiden välistä kauppaa.
Tuomioistuimen tulkinta vaikutuksiltaan vastaavan toimenpiteen käsitteestä ulottui kuitenkin hyvin laajalle ja käsitti suuren määrän toimenpiteitä, myös sellaisia, joilla oli ainoastaan hypoteettinen vaikutus jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Tämä johti jutturuuhkaan Euroopan unionin tuomioistuimessa, kun ennakkoratkaisupyyntöjä koskien eri jäsenvaltioiden mahdollisista kauppaa rajoittavista toimenpiteitä ja SEUT 34 artiklan soveltamisalaa tuli jatkuvasti. Niinpä tuomioistuin rajasi myöhemmässä oikeuskäytännössään SEUT 34 artiklan vaikutuksiltaan vastaavan toimenpiteen käsitteen soveltamisalasta pois myyntijärjestelyt. Täten toimenpiteet, jotka vaikuttavat siihen, kuka saa myydä, missä saa myydä ja milloin saa myydä tiettyä tuotetta, eivät kuulu SEUT 34 artiklan soveltamisalaan.
Lisäksi Euroopan unionin tuomioistuin edisti taloudellista yhdentymistä merkittävästi vastavuoroisen tunnustamisen periaatteella. Tuomioistuin päätti Cassis de Dijon -ratkaisussaan (120/78 Cassis de Dijon [1979] ECR 649), että jos jokin tuote on saatettu jossakin jäsenvaltiossa laillisesti vapaaseen vaihdantaan, ei toisen jäsenvaltion julkisvalta saa ylläpitää toimenpiteitä, joilla tuotteen vienti toiseen jäsenvaltioon tosiasiallisesti estetään. Vastavuoroisen tunnustamisen periaate on tuontia ja vientiä rajoittavien toimien kieltämisen ohella olennainen osa tavaroiden vapaata liikkuvuutta koskevaa säännöstä, jolla varmistetaan vapaan liikkuvuuden periaatteen noudattaminen.
Tavaroiden vapaa liikkuminen voidaan kieltää tai sitä voidaan rajoittaa ainoastaan poikkeuksellisissa tilanteissa erittäin tiukoin edellytyksin sisämarkkinoiden rajoitusperusteisiin eli oikeuttamisperusteisiin tai pakottaviin vaatimuksiin vedottaessa.Kirjoittajat: Sirja-Leena Penttinen ja Kim Talus
Lähikäsitteet
- henkilöiden vapaa liikkuvuus
- oikeuttamisperusteet
- pakottavat vaatimukset
- palveluiden vapaa liikkuvuus
- pääoman vapaa liikkuvuus
- sisämarkkinat
- sisämarkkinoiden perusvapauksien rajoitusperusteet
- tulliliitto
Käytetyt lähteet
BarnardC2010, OliverP2010, RaitioJ2013
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 4.11.2024: Oikeustiede:tavaroiden vapaa liikkuvuus. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:tavaroiden vapaa liikkuvuus.)