Oikeustiede:presidentinhallitus
presidentinhallitus
| presidentinhallitus |
Vuoden 1919 hallitusmuoto ei tuntenut käsitettä parlamentarismi, joskin jo tuolloin ministerin edellytettiin nimenomaisen perustuslakisääntelyn mukaan "nauttivan eduskunnan luottamusta". Tällaisen parlamentin tuen reaalisuutta ei kuitenkaan ennen uuden hallituksen nimittämistä kontrolloitu.
Hallitusmuodon 36 §:n mukaan tasavallan presidentti "kutsui" valtioneuvoston jäsenyyteen henkilöitä, joiden tuli "nauttia eduskunnan luottamusta". Erityisesti oloissa, jolloin eduskuntaryhmät ja niiden taustalla olevat puolueet eivät kyenneet sopimaan enemmistöhallituksesta, tasavallan presidentti nimitti vähemmistöhallituksen, joko eduskunnassa vähemmistönä olevien ryhmien tai vain yhden puolueen tuella tai valikoimalla valtioneuvoston jäsenet valtion virkamiehistä ns. virkamieshallitukseen. Yleensä vähemmistöhallituksella pyrittiin joko voittamaan aikaa enemmistöhallituksen neuvottelemista varten tai sitten ennenaikaisia eduskuntavaaleja silmällä pitäen. Presidentti K.J. Ståhlberg nimitti tällaisissa, joskin erityisesti kärjistyneissä oloissa, osan kansanedustajista ollessa vangittuina ja eduskunta siten vajaalukuinen, virkamiehistä koostuneen ns. "taisteluhallituksen". Sen tavoitteena ja oikeastaan ainoana tehtävänä oli toteuttaa ennenaikaiset vaalit. Eduskunnan enemmistö ja edellinen hallitus eivät hajotusvaaleja kannattaneet - siitä nimike "taisteluhallitus".
Vuoden 2000 perustuslaissa on lukuisia sääntelyjä, jotka minimoivat presidentinhallituksen käyttömahdollisuuden: pääministerin (ja de facto muut ministerit) valitsee ja päättää eduskunnan enemmistö, minkä lisäksi nimitetyn uuden hallituksen tulee heti asettamisensa jälkeen antaa ohjelmansa eduskuntakäsittelyyn tiedonannolla, minkä seurauksena eduskunnassa aina äänestetään uuden hallituksen nauttimasta luottamuksesta.
Pääministerin nimittämismenettelyn (kolmen äänestyksen mahdollisuus) kuitenkin varaa mahdollisuuden vähemmistö- ja virkamieshallituksen nimittämiseen. Tällaisenkin hallituksen asettamismenettelystä eduskuntajohtoisesti seurannee, ettei silloinkaan ole syytä käyttää termiä "presidentin hallitus". Hallituksen perustuslakiesityksen perusteluissa tässä yhteydessä viitattiin presidentin roolin korostumiseen (ns. pouvoir modérateur -efekti): "Presidentin osuus korostunee käytännössä niissä tapauksissa, joissa puolueiden ja eduskuntaryhmien välisissä neuvotteluissa ei muutoin päästä eteenpäin tai joissa joudutaan poikkeuksellisesti turvautumaan muuhun ratkaisuun kuin parlamentaariseen enemmistöhallitukseen". Perustuslakivaliokunta muutti jossain määrin presidentin roolia hallitusneuvotteluvaiheessa.
Käytetyt lähteet: http://fr.wikipedia.org/wiki/Pouvoir_modérateurKirjoittaja: Ilkka Saraviita
Lähikäsitteet
- enemmistöhallitus
- hallituksen nimittäminen
- hallitusneuvottelujen vetäjä
- hallitustyypit
- parlamentarismi
- pouvoir modérateur
- presumptioteoria
- pääministeri
- tasavallan presidentti
- valtioneuvosto (valtiosääntöoikeus)
- vähemmistöhallitus
Käytetyt lähteet
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 17.3.2025: Oikeustiede:presidentinhallitus. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:presidentinhallitus.)
