Oikeustiede:pouvoir modérateur
pouvoir modérateur
pouvoir modérateur (luo nimityssivu) |
Benjamin Constant kuvasi teoksessaan Principes de politique applicables à tous les gouvernements représentatifs (1815) valtionpäämiehen (kuninkaan) sovittelevan vallan valtiovallan kolmijako-opin alakäsitteeksi: tätä valtaa käyttäen tähdätään harmoniaan valtiovallan perustoiminnon harjoittajien kesken.
Modernien parlamentaaristen järjestelmien kaudella oppi valtionpäämiehen sovittelevasta toimivallasta on irrotettu valtiovallan kolmijakojärjestelmästä. Se viittaa yleensä olosuhteisiin, joissa valtionpäämiehellä ei normaalien parlamentarismin mekanismien toimiessa juurikaan ole itsenäistä päätösvaltaa. Parlamentarismin ongelmatilanteissa ja muissa valtiosääntökriiseissä tällainen sovitteleva toimivalta, vaikkei siitä yleensä nimenomaisesti valtiosäännössä säädetä, katsotaan kuitenkin mahdolliseksi.
Suomen vuoden 2000 perustuslakia tarkoittaneessa hallituksen esityksessä[1] tällaiseen toimivallankäyttöön nimenomaisesti viitattiin oloissa, jolloin eduskuntaryhmät ja puolueet eivät kykene sopimaan keskenään enemmistöhallituksen kokoonpanosta ja pääministerin henkilöstä l. ns. positiivista neuvottelutulosta ei ole syntynyt.
Käytetyt lähteet: http://en.wikipedia.org/wiki/Benjamin_Constant
http://fr.wikipedia.org/wiki/Pouvoir_modérateurKirjoittaja: Ilkka Saraviita
Lähikäsitteet
- hallituksen nimittäminen
- parlamentarismi
- presidentinhallitus
- reserve power l. discretionary powers
- valtiovallan kolmijako-oppi
Alaviitteet
- ↑ HE 1/1998 s. 113 verrattuna PeVM 10/1998 s. 8 s.
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 5.11.2024: Oikeustiede:pouvoir modérateur. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:pouvoir modérateur.)