Oikeustiede:syytetty
syytetty
| syytetty |
Rikosasiassa syytettyä nimitetään yleensä vastaajaksi. Hänestä voidaan käyttää myös syytetty-termiä. Syyttäjä (tai asianomistaja) vaatii vastaajalle rangaistusta ja siihen liittyviä muita seuraamuksia tai pelkästään menettämisseuraamusta. Rikosasiassa luonnollisen henkilön vastaajakelpoisuus alkaa siitä, kun henkilö täyttää 15 vuotta. Oikeushenkilö on vastaajana, jos syyttäjä vaatii oikeushenkilölle rangaistukseksi yhteisösakkoa. Oikeushenkilö voi olla vastaajana myös silloin, kun syyttäjä joko luonnollista henkilöä syyttäessään tai erillisessä oikeudenkäynnissä vaatii oikeushenkilölle menettämisseuraamusta, esimerkiksi rikoksen tuottaman taloudellisen hyödyn menettämistä valtiolle. Tämä on mahdollista, jos rikokseen syyllistynyt luonnollinen henkilö on toiminut oikeushenkilön puolesta tai sen hyväksi.
Syytetty ja syyttäjä ovat rikosprosessissa periaatteessa tasavertaisessa asianosaisen asemassa. Käytännössä tosin syyttäjän asema on siinä mielessä vahvempi, että hänellä on tutkinnassa käytettävissään valtion tutkintakoneisto. Tosiasiallisesti eriarvoisuutta lisää myös se, että rikoksesta epäiltyyn voidaan kohdistaa rikosprosessuaalisia pakkokeinoja. Kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa on syytetyn oikeusasemaan kiinnitetty monin kohdin huomiota. Keskeisin periaate on ns. syyttömyysolettama, jonka mukaan epäiltyä ja siis myös oikeudessa syytettyä on kohdeltava syyttömänä, kunnes hänen syyllisyytensä on tuomioistuimen ratkaisulla vahvistettu. Tasa-arvoisuuden vaatimus tarkoittaa oikeudenkäynnissä sitä, että osapuolilla tulee olla samanlaiset mahdollisuudet asiansa ajamiseen. Tasa-arvoisuuden periaatetta ilmaistaan sattuvasti englanninkielisellä termillä equality of arms. Rikosasiassa julkisen vallan edustaja eli virallinen syyttäjä vaatii rangaistusta yksityiselle ihmiselle sen jälkeen kun esitutkintaviranomainen on suorittanut asiassa esitutkinnan. Tämä asetelma saa aikaan sen, että rikoksesta epäillylle on suotava prosessissa tiettyjä asetelmaa tasapainottavia erikoisoikeuksia. Vastaajalla on edellä kirjoitetun mukaisesti oikeus saada oikeusapua sekä oikeus avustajaan tai puolustajaan. Tuomioistuimen puolueettomuus asianosaisiin nähden on hyvä lähtökohta, mutta asetelmaa on muutettu syytetyn eduksi niin, että prosessilakia on kiperissä tulkintatilanteissa tulkittava vastaajan eduksi.Kirjoittaja: Matti Tolvanen
Lähikäsitteet
Käytetyt lähteet
JokelaA2008, Virolainen&Pölönen2004
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 22.12.2024: Oikeustiede:syytetty. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:syytetty.)