Oikeustiede:asianomistaja
asianomistaja
| asianomistaja |
Lainsäädännössä ei ole olemassa erityistä asianomistajamääritelmää, minkä vuoksi asianomistajien määrittely on rakentunut oikeuskirjallisuudessa ja –käytännössä esitettyjen kannanottojen varaan. Asianomistajia määriteltäessä keskeisessä asemassa ovat kullakin rikostunnusmerkistöllä suojatut oikeushyvät. Tämän mukaisesti asianomistajana pidetään etenkin rikoksen kautta ensi kädessä loukatun oikeushyvän haltijaa. Näiden henkilöiden selvittämiseksi on turvauduttava rikosoikeuden säännöksiin. Rikostunnusmerkistöt toisin sanoen määrittävät ne tahot, joiden piiristä voidaan alkaa "etsiä" asianomistajan asemassa olevia henkilöitä. Esimerkiksi pahoinpitelyssä asianomistajia ovat ne, joihin on kohdistettu väkivaltaa ja varkaudessa ne, joilta on anastettu omaisuutta. Sanotun lisäksi asianomistajan asema voi tietyin edellytyksin perustua myös rikoksella aiheutettuun välittömään vahinkoon.
Yleisesti ottaen voidaan sanoa, että asianomistajan oikeudellinen asema on suomalaisessa rikosprosessissa varsin hyvä. Esimerkkeinä asianomistajan oikeuksista voidaan mainita ensinnäkin asianomistajalla oleva toissijainen syyteoikeus, jonka turvin hän voi esittää rangaistusvaatimuksia asian tuomioistuinkäsittelyssä. Tämän lisäksi asianomistaja voi varallisuudestaan riippumatta saada seksuaalirikoksissa ja tietyissä henkeen ja terveyteen kohdistuvissa rikoksissa valtion varoista kustannettavan oikeudenkäyntiavustajan ja tukihenkilön. Edelleen syyttäjä on tietyin edellytyksin velvollinen ajamaan asianomistajan yksityisoikeudellista vaatimusta nostamansa syyteasian yhteydessä.Kirjoittaja: Mikko Vuorenpää
Lähikäsitteet
Käytetyt lähteet
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 21.11.2024: Oikeustiede:asianomistaja. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:asianomistaja.)