Oikeustiede:rikosprosessuaaliset pakkokeinot
rikosprosessuaaliset pakkokeinot
rikosprosessuaaliset pakkokeinot |
Rikosprosessin kaikissa vaiheissa käytettävien rikosprosessuaalisten pakkokeinojen käytön keskeisimpiä tunnuspiirteitä ovat: 1) pakkokeinoilla puututaan tarvittaessa fyysistä pakkoa käyttäen yksilön lailla suojattuihin oikeushyviin, 2) pakkokeinojen käyttäminen edellyttää tapahtunutta tai tapahtuneeksi epäiltyä rikosta ja 3) pakkokeinojen käyttöön ryhdytään rikosprosessuaalisessa tarkoituksessa eli esimerkiksi epäillyn pakenemisen estämiseksi, todisteiden hankkimiseksi, rikollisen toiminnan jatkamisen estämiseksi tai rikoshyödyn poisottamiseksi taikka rikoksella aiheutettujen vahinkojen korvausten suorittamisen varmistamiseksi.
Rikosprosessuaalisten pakkokeinojen käyttö edellyttää aina epäiltyä rikosta eli pakkokeinoja voidaan käyttää silloin, kun rikoksen esitutkinta on alkanut. Osa pakkokeinoista voi kohdistua myös muuhun kuin rikoksesta epäiltyyn. Pakkokeinojen kohteena olevia oikeushyviä ovat henkilökohtainen vapaus ja koskemattomuus, yksityiselämän- ja kotirauhan suoja, viestintäsalaisuus sekä omaisuuden suoja.
Rikosprosessuaaliset pakkokeinot voidaan jakaa monin eri tavoin. Pakkokeinot voidaan jakaa esimerkiksi vapauteen kohdistuviin pakkokeinoihin ja muihin pakkokeinoihin. Vapauteen kohdistuvia pakkokeinoja ovat esimerkiksi kiinniottaminen, pidättäminen, vangitseminen ja matkustuskielto. Muita kuin vapauteen kohdistuvia pakkokeinoja ovat esimerkiksi henkilöntarkastus ja -katsastus, erilaiset kotietsinnät, takavarikot, teknisin välinein tapahtuvat valvonnat, kuuntelut ja tarkkailut.Kirjoittaja: Matti Tolvanen
Lähikäsitteet
Käytetyt lähteet
HelminenK&al2012, Tolvanen&Kukkonen2011, HelminenK&al2013
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 21.11.2024: Oikeustiede:rikosprosessuaaliset pakkokeinot. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:rikosprosessuaaliset pakkokeinot.)