Oikeustiede:parlamentarismi
parlamentarismi
parlamentarismi |
Parlamentarismi ei suoraan ulotu toiseen hallitusvallan käyttäjään, valtion päämieheen (Suomessa tasavallan presidenttiin). Parlamentarismi perustuu siihen, että kansalaisten valitsema parlamentti pystyy kontrolloimaan hallitusta, jota kansa ei vaaleilla valitse. Tämän kääntöpuolena on valtioneuvoston, käytännössä enemmistöhallituksen, vahva vaikutus eduskunnan ja etenkin hallitusta tukevien eduskuntaryhmien päätösten sisältöön.
Mikäli hallitus menettää parlamentin luottamuksen, se on velvollinen pyytämään eroa ja voidaan eronpyynnöttäkin tasavallan presidentin päätöksin vapauttaa tehtävästään.
Vuoden 2000 perustuslakiuudistuksen keskeisenä tavoitteena oli sitoa tasavallan presidentti ns. parlamentaarisen katteen välityksin valtioneuvoston tekemiin ratkaisuehdotuksiin presidentin esittelyssä. Ulkopoliittisessa päätösvallan käytössä vastuukate toimii vapaamuotoisemmin: tasavallan presidentti säädetään johtamaan ulkopolitiikkaa (mm. kansainväliset velvoitteet), mutta "yhteistoiminnassa" valtioneuvoston kanssa. Tällaisen yhteistoimintavelvoitteen tarkkaa sisältöä ei perustuslaissa säädetä. Jos kuitenkin käy niin, että ulkopolitiikkaa koskevassa tasavallan presidentin ja valtioneuvoston välisessä erimielisyystilanteessa ratkaisuehdotuksesta ei saavuteta yhteisymmärrystä, valtioneuvosto voi siirtää asian eduskunnan lopullisesti päätettäväksi.
Hyvin toimivaan parlamentarismiin kuuluu parlamentaarinen oppositio.Kirjoittaja: Ilkka Saraviita
Lähikäsitteet
- demokraattinen legitimaatioketju
- eduskunta
- eduskuntaryhmä
- enemmistöhallitus
- epäluottamuslause
- kansainvälinen velvoite
- luottamuksen oletusteoria
- parlamentaarinen oppositio
- presidentin esittely
- tasavallan presidentti
- valtioneuvosto (valtiosääntöoikeus)
- vähemmistöhallitus
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 21.11.2024: Oikeustiede:parlamentarismi. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:parlamentarismi.)