Oikeustiede:valtakunnansyyttäjä/laajempi kuvaus
Linkit
Linkitä tärkeät sanat muihin wikiartikkeleihin tai muille verkkosivustoille. Se auttaa lukijoita ymmärtämään kontekstia.
SelväSinulla ei ole oikeutta muokata tätä sivua seuraavista syistä:
- Pyytämäsi toiminto on rajoitettu käyttäjille, jotka kuuluvat seuraavaan ryhmään: käyttäjät.
- Sinulla ei ole oikeutta muokata sivuja, jotka ovat nimiavaruudessa Oikeustiede.
- Käyttäjänimesi tai IP-osoitteesi on automaattisesti estetty MediaWikin toimesta.
Annettu syy on:
- IP-osoitteesi on listattu avoimena välityspalvelimena DNSBL:n mustalla listalla Tieteen termipankissa.
- Eston alkamisaika: 22. maaliskuuta 2025 kello 23.45
- Eston päättyminen: ikuinen
- Eston tarkoitettu kohde: 13.58.74.190
Tämä muokkausohjelma ei välttämättä toimi oikein tällä selaimella.
Sinulla ei ole oikeutta muokata tätä sivua seuraavista syistä:
- Pyytämäsi toiminto on rajoitettu käyttäjille, jotka kuuluvat seuraavaan ryhmään: käyttäjät.
- Sinulla ei ole oikeutta muokata sivuja, jotka ovat nimiavaruudessa Oikeustiede.
- Käyttäjänimesi tai IP-osoitteesi on automaattisesti estetty MediaWikin toimesta.
Annettu syy on:
- IP-osoitteesi on listattu avoimena välityspalvelimena DNSBL:n mustalla listalla Tieteen termipankissa.
- Eston alkamisaika: 22. maaliskuuta 2025 kello 23.45
- Eston päättyminen: ikuinen
- Eston tarkoitettu kohde: 13.58.74.190
Voit katsoa ja kopioida tämän sivun lähdetekstiä.
Tällä sivulla käytetty malline:
Palaa sivulle Oikeustiede:valtakunnansyyttäjä/laajempi kuvaus.
Palaa takaisin käsitesivulle
Oikeuskansleri
toimi ylimpänä syyttäjäviranomaisena ennen vuotta 1997, jolloin ylimmän
syyttäjän
tehtävät siirtyvät valtakunnansyyttäjälle. Uuden perustuslain myötä syyteoikeus
valtakunnanoikeudessa
siirrettiin valtakunnansyyttäjälle. Ylimmillä laillisuusvalvojilla valtioneuvoston oikeuskanslerilla ja
eduskunnan oikeusasiamiehellä
on syyttäjien kanssa rinnasteinen toimivalta erityissyyttäjinä laillisuusvalvontaansa kuuluvassa asiassa. Oikeuskanslerilla ja oikeusasiamiehellä on myös oikeus valvoa syyttäjien toimintaa osana laillisuusvalvontaansa. Valtakunnansyyttäjänvirastoon siirretään kantelut, jotka koskevat yksityishenkilöiden tekemien rikosten
syyteharkintaa
.
Valtakunnansyyttäjällä ei ole oikeutta ajaa tai määrätä ajettavaksi syytettä
tuomaria
kohtaan. Ulkopuolisille annettavaa oikeutta valvoa tuomioistuinten toiminnan laillisuutta on pidetty ongelmallisena
tuomioistuinten riippumattomuuden
näkökulmasta. Oikeuskanslerin ja oikeusasiamiehen osalta tällaisen valvontaoikeuden olemassaoloa on pidetty mahdollisena oikeuskanslerin historiallisen ja oikeusasiamiehen eduskuntaan nojaavan arvovallan vuoksi.
Valtakunnansyyttäjä ajaa syytettä valtakunnanoikeudessa, kun eduskunta on päättänyt syytteen nostamisesta tasavallan presidenttiä
,
valtioneuvoston
jäsentä, oikeuskansleria tai oikeusasiamiestä vastaan. Valtakunnansyyttäjä päättää syytteen nostamisesta julkaistun viestin sisältöön perustuvasta virallisen syytteen alaisesta rikoksesta sekä tällaiseen rikokseen liittyvästä päätoimittajarikkomuksesta. Valtakunnansyyttäjä päättää syyttäjän valituslupahakemuksen jättämisestä
korkeimpaan oikeuteen
ja syyttäjien edustamisesta korkeimmassa oikeudessa.
Valtakunnansyyttäjä edistää syyttäjätoiminnan oikeudellista laatua ja yhdenmukaisuutta. Vaikka syyttäjillä on itsenäinen ja riippumaton syyteharkintavalta
, valtakunnansyyttäjä voi ottaa itse ratkaistavakseen alaiselleen syyttäjälle kuuluvan asian tai määrätä alaisensa syyttäjän ajamaan syytettä, jonka nostamisesta hän on päättänyt. Valtakunnansyyttäjä voi myös määrätä asian alaisensa syyttäjän syyteharkintaan.
Syyttämättä jättämisestä
asianomistaja voi tehdä kantelun valtakunnansyyttäjälle, jolla on oikeus ottaa asia uuteen syyteharkintaan.