Oikeustiede:valtakunnansyyttäjä/laajempi kuvaus

Palaa takaisin käsitesivulle

Oikeuskansleri toimi ylimpänä syyttäjäviranomaisena ennen vuotta 1997, jolloin ylimmän syyttäjän tehtävät siirtyvät valtakunnansyyttäjälle. Uuden perustuslain myötä syyteoikeus valtakunnanoikeudessa siirrettiin valtakunnansyyttäjälle. Ylimmillä laillisuusvalvojilla valtioneuvoston oikeuskanslerilla ja eduskunnan oikeusasiamiehellä on syyttäjien kanssa rinnasteinen toimivalta erityissyyttäjinä laillisuusvalvontaansa kuuluvassa asiassa. Oikeuskanslerilla ja oikeusasiamiehellä on myös oikeus valvoa syyttäjien toimintaa osana laillisuusvalvontaansa. Valtakunnansyyttäjänvirastoon siirretään kantelut, jotka koskevat yksityishenkilöiden tekemien rikosten syyteharkintaa.

Valtakunnansyyttäjällä ei ole oikeutta ajaa tai määrätä ajettavaksi syytettä tuomaria kohtaan. Ulkopuolisille annettavaa oikeutta valvoa tuomioistuinten toiminnan laillisuutta on pidetty ongelmallisena tuomioistuinten riippumattomuuden näkökulmasta. Oikeuskanslerin ja oikeusasiamiehen osalta tällaisen valvontaoikeuden olemassaoloa on pidetty mahdollisena oikeuskanslerin historiallisen ja oikeusasiamiehen eduskuntaan nojaavan arvovallan vuoksi.

Valtakunnansyyttäjä ajaa syytettä valtakunnanoikeudessa, kun eduskunta on päättänyt syytteen nostamisesta tasavallan presidenttiä, valtioneuvoston jäsentä, oikeuskansleria tai oikeusasiamiestä vastaan. Valtakunnansyyttäjä päättää syytteen nostamisesta julkaistun viestin sisältöön perustuvasta virallisen syytteen alaisesta rikoksesta sekä tällaiseen rikokseen liittyvästä päätoimittajarikkomuksesta. Valtakunnansyyttäjä päättää syyttäjän valituslupahakemuksen jättämisestä korkeimpaan oikeuteen ja syyttäjien edustamisesta korkeimmassa oikeudessa.

Valtakunnansyyttäjä edistää syyttäjätoiminnan oikeudellista laatua ja yhdenmukaisuutta. Vaikka syyttäjillä on itsenäinen ja riippumaton syyteharkintavalta, valtakunnansyyttäjä voi ottaa itse ratkaistavakseen alaiselleen syyttäjälle kuuluvan asian tai määrätä alaisensa syyttäjän ajamaan syytettä, jonka nostamisesta hän on päättänyt. Valtakunnansyyttäjä voi myös määrätä asian alaisensa syyttäjän syyteharkintaan. Syyttämättä jättämisestä asianomistaja voi tehdä kantelun valtakunnansyyttäjälle, jolla on oikeus ottaa asia uuteen syyteharkintaan.