Oikeustiede:syyttämättä jättäminen
syyttämättä jättäminen
| syyttämättä jättäminen |
Määritelmä
syyttäjän päätös olla nostamatta syytettä rikosasiassa
Selite
Suomessa on ollut vallalla syytepakkoperiaate, jonka mukaan syyte on nostettava, jos syytteen tueksi on todennäköisiä syitä. Harkinnanvarainen syyttämättä jättäminen on mahdollista silloin, kun rangaistusvastuun täyttymisestä on olemassa todennäköisyysnäyttö. Jos epäilty ei ole edes todennäköisin syin syyllistynyt rikokseen, syyte jätetään nostamatta sillä perusteella, ettei rikoksesta ole näyttöä tai ettei tapahtuma täytä minkään rikoksen tunnusmerkistöä.
Oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 1 luvun 7 §:n mukaan syyttäjä saa jättää syytteen nostamatta rikoksen vähäisyyden, tekijän nuoren iän, kohtuullisuuden tai syyttämisen tarkoituksettomuuden taikka konkurrenssiperusteella. Myös muualla lainsäädännössä on syyttämättä jättämiseen oikeuttavia normeja.Lisätiedot
Kirjoittaja: Matti Tolvanen
Kirjoittaja: Matti Tolvanen
Lähikäsitteet
Käytetyt lähteet
JonkkaJ1991, LahtiR1974, Jääskeläinen1997
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 22.12.2024: Oikeustiede:syyttämättä jättäminen. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:syyttämättä jättäminen.)
