tulovero


tulovero

Määritelmä tulosta perittävä vero

Selite

Tulovero on tulosta perittävä vero. Jaottelussa välittömiin ja välillisiin veroihin tulovero kuuluu ensin mainittuihin. Muita välittömiä veroja ovat esimerkiksi perintövero ja lahjavero sekä kiinteistövero. Veronsaajia ovat valtio, kunnat, Kansaneläkelaitos sekä evankelisluterilaiset ja ortodoksiset seurakunnat.

Vero-oikeudellinen tulon käsite on laaja. Se kattaa lähtökohtaisesti kaikki verovelvollisen saamat rahanarvoiset edut. Pääomasijoitukset ja perhe- ja perintöoikeudelliset saannot eivät kuitenkaan sisälly tulon käsitteeseen. Myöskään realisoitumattomista arvonnousuista ei yleensä synny vero-oikeudellista tuloa.

Tuloverotus perustuu Suomessa yleensä nettotulon verotukseen. Tämä tarkoittaa sitä, että verotettavasta tulosta saadaan vähentää tulonhankkimiseen kohdistuvat menot. Poikkeuksena on lähdeverotus, joka on bruttotulon verotusta.

Suomessa sovellettavassa niin sanotussa eriytetyssä tuloverojärjestelmässä erotellaan luonnollisella henkilöllä pääomatuloista ja ansiotulosta perittävä vero (tulolajit).

Tulovero voi olla suhteellinen tai progressiivinen. Vero on suhteellinen, jos kaikki maksavat veroa yhtä suuren prosenttiosuuden tuloistaan. Esimerkkejä suhteellisesta verosta ovat yhteisövero ja kunnallisvero. Progressiivinen vero tarkoittaa sitä, että veroprosentti on sitä suurempi, mitä suuremmat tulot ovat, esimerkiksi ansiotulovero valtiolle. Verossa voi myös olla sekä suhteellisia että progressiivisia piirteitä. Tällainen on esimerkiksi pääomatulovero, jossa veroaste on 30 000 euroon asti kiinteä 30 prosenttia ja 30 000 euron ylittävältä osalta 34 prosenttia.

Käytetyt lähteet: tuloverolaki (1535/1992), laki elinkeinotulon verottamisesta (360/1968), maatilatalouden tuloverolaki (543/1967)

Lisätiedot
Kirjoittaja: Martti Nieminen

Lähikäsitteet

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 22.12.2024: Oikeustiede:tulovero. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:tulovero.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →