lähdevero


lähdevero

Määritelmä tuloverotuksen muoto, jossa vero peritään bruttotulosta suoraan tulon lähteeltä

Selite

Lähdeverotus on tapa periä tulovero suoraan tulon lähteeltä. Toisin sanoen veron pidättää ja tilittää veronsaajalle suorituksen maksaja, esimerkiksi pankki tai osakeyhtiö.

Toisin kuin nettotuloon perustuva verotusmenettelylain mukaan toimitettava "tavanomainen" tuloverotus, lähdeverotus on bruttotulon verotusta. Lähdeverotettavasta tulosta ei voida vähentää tulonhankkimismenoja. Etuna tässä on se, että verotuksen toimittaminen on hyvin yksinkertaista. Haittapuolena on se, että verotus ei aina ole linjassa verovelvollisen todellisen maksukyvyn kanssa, jos tulonhankkimismenoja on runsaasti.

Lähdeverotusta sovelletaan kahdessa päätilanteessa. Ensinnäkin, sitä sovelletaan rajoitetusti verovelvollisiin, eli kun tuloja suoritetaan Suomesta ulkomaille. Rajoitetusti verovelvollisiin voidaan kuitenkin tilanteesta riippuen soveltaa myös verotusmenettelylain mukaista verotusta. Toiseksi, lähdeverotusta sovelletaan luonnolliselle henkilölle maksettaviin pankkitalletusten ja joukkovelkakirjalainojen korkoihin.

Kansainvälisissä tilanteissa lähdeverokanta vaihtelee tulotyypin mukaan riippuen Suomen sisäisen lainsäädännön ja mahdollisen verosopimuksen määräyksistä. Kotimaisissa tilanteissa koroista perittävä lähdevero on 30 prosenttia.

Käytetyt lähteet: laki rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta (627/1978), laki korkotulon lähdeverosta (1341/1990)

Lisätiedot
Kirjoittaja: Martti Nieminen

Lähikäsitteet

Käytetyt lähteet

Verohallinto2014c, Verohallinto2017b

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 22.11.2024: Oikeustiede:lähdevero. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:lähdevero.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →