Oikeustiede:perintövero
perintövero
| perintövero |
Perintö on siviilioikeudellinen käsite. Perintöoikeudelliset kysymykset on säännelty varsin seikkaperäisesti perintökaaressa (40/1965) ja muussa siviilioikeudellisessa lainsäädännössä. Lainsäädännön ja oikeuskäytännön perusteella voidaan sanoa, että perintöverotuksessa hyväksytään verotuksen pohjaksi yleensä siviilioikeudelliset säännöt.
Perintöverovelvollisuus syntyy pääsäännön mukaisesti sekä perillisen että testamentinsaajan osalta perittävän kuollessa. Suomessa perintövero on perintöosuusvero, joka lasketaan yksilöllisesti kunkin perinnön tai testamentin saajan osalta. Perintövero maksetaan valtiolle.
Perintöverotus toimitetaan lakimääräisen perimysjärjestyksen mukaisesti, ellei sitä ennen ole esitetty testamenttia. Jos taas on esitetty testamentti, pannaan se perintöveron määräämisen perusteeksi. Verotusta ei voida lykätä odottamaan mahdollisten testamenttiriitojen ja muiden epäselvyyksien ratkeamista. Jos lopullinen asiantila ei ole sama kuin se, joka on pantu perintöverotuksen perusteeksi, suoritetaan myöhemmin verotuksen oikaisu.
Vaikka konkreettinen perintöoikeus ja perintöverovelvollisuus normaalisti syntyvät kuolinhetkellä, vaaditaan perintökaaren mukaan perinnön saamiseksi, että perillinen saattaa oikeutensa voimaan. Ellei perillinen kuitenkaan halua perintöä, hän voi myös luopua siitä. Jos perinnöstä luopuminen on tapahtunut hyväksyttävällä tavalla, tulee omaisuus niille, joilla olisi ollut oikeus perintöön siinä tapauksessa, että perinnöstä luopunut olisi kuollut ennen perittävää.
Perintövero määrätään ensi sijassa perinnönjättäjän jäämistöstä laaditun perukirjan perusteella. Perunkirjoitus on säännönmukaisesti toimitettava kolmen kuukauden kuluessa kuolemantapauksesta. Jos perinnönjako on jo toimitettu, on myös tämä otettava perintöverotuksessa huomioon, ja jakokirja on tällöin liitettävä perukirjan oheen.
Peritty omaisuus arvostetaan siihen käypään arvoon, mikä sillä oli verovelvollisuuden alkaessa. Perunkirjoituksen toimittaneiden uskottujen miesten suorittama omaisuuden arvostus ei ole sitova perintöverotuksessa. Perintö ja lahjaverolain sukupolvenvaihdossäännökset huojentavat tietyin edellytyksin yritysvarallisuuden arvostusta.
Kuolinpesän veronalaisista varoista saadaan vähentää pesään kohdistuvat velat ja velvoitteet. Veloiksi luetaan myös kuolinpesästä menevät, perinnönjättäjän elinaikaan kohdistuvat verot ja maksut. Lisäksi saadaan vähentää vainajan hautaamisesta ja perunkirjoituksesta sekä hautakiven hankkimisesta ja pystyttämisestä johtuvat kohtuulliset kustannukset.
Perintövero on progressiivinen. Perintöosuus, joka ei nouse 20 000 euroon, on perintöverosta vapaa. Perintöverotuksessa on kaksi veroluokkaa: I veroluokka, johon kuuluvat lähimmät perilliset (esimerkiksi aviopuoliso ja lapset) ja II veroluokka (esimerkiksi sisarukset).Kirjoittaja: Juhani Henttula
Lähikäsitteet
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 21.11.2024: Oikeustiede:perintövero. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:perintövero.)