Oikeustiede:kirkollisvero
kirkollisvero
| kirkollisvero |
Kirkollisveroja maksavat seurakuntien jäsenet. Eroamalla kirkon jäsenyydestä luonnollisella henkilöllä on mahdollisuus vapautua kirkollisverosta.
Koska kirkollisveron suorittamiseen ottavat osaa kaikki, joiden maksettavaksi on pantu kunnallisveroa, myös yhteisöt maksavat pääsääntöisesti kirkollisveroa (poikkeuksena uskonnonvapauslain tarkoittamat uskonnolliset yhdyskunnat ja niiden seurakunnat). Velvollisuus on olemassa siitä riippumatta, kuuluvatko yhteisön osakkaat tai jäsenet mihinkään uskonnolliseen yhdyskuntaan. Kirkon osuus yhteisöveron kokonaiskertymästä on viime vuosina vaihdellut 2 - 3 prosentin välillä. On paljon keskusteltu siitä, pitäisikö yhteisövero oikeus poistaa seurakunnilta.
Luonnolliset henkilöt maksavat kirkollisveroa sen verotettavan tulon perusteella, joka heille on määrätty kunnallisverotuksessa. Kyseessä on periaatteessa suhteellinen vero, jota luonnolliset henkilöt maksavat ansiotulojensa perusteella.
Luonnollisen henkilön kirkollisveron suuruuteen vaikuttavat hänen verovuoden tulonsa kunnallisverotuksessa, kunnallisverotuksessa tehtävät vähennykset, kunnallisverotuksessa verotettava tulo ja kirkollisveroprosentin suuruus. Kirkkovaltuustot vahvistavat kirkollisveroprosentin suuruuden.Kirjoittaja: Juhani Henttula
Lähikäsitteet
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 22.12.2024: Oikeustiede:kirkollisvero. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:kirkollisvero.)