perustuslain etusija


perustuslain etusija

Määritelmä tuomioistuimen velvollisuus soveltaa perustuslain säännöstä laintulkintatilanteessa, jolloin tavallisen lain säännös on ilmeisessä ristiriidassa perustuslain kanssa

Selite

Vuoden 1919 hallitusmuodon kaudella tuomioistuimilla ei ollut oikeutta l. toimivaltaa jättää soveltamatta sellaista lakia tai lain säännöstä, joka tuomioistuimen käsityksen mukaan oli ristiriidassa perustuslain kanssa.

Sen jälkeen kun Suomi liittyi Euroopan ihmisoikeussopimukseen ja Euroopan unioniin, saivat näiden järjestelmien piirissä toimivat, ylikansallista tuomiovaltaa käyttävät tuomioistuimet toimivallan määrätä Suomen valtio taloudellisluontoisiin sanktioihin ja kansallisen lain muutoksiin katsoessaan, että Suomi on rikkonut sopimuksen ihmisoikeusartikloja tai EU:n perussopimuksiin sisältyviä velvoitteitaan. Näissä oloissa pidettiin asianmukaisena, että suomalaiset tuomioistuimet saavat rajoitetun vallan tutkia eduskuntalakien perustuslainmukaisuutta. Tällaista toimivaltaa ei annettu hallintoviranomaisille (PeL 106 § 731/1999).

Lain säännöksen soveltamatta jättäminen ("etusijan antaminen") ristiriitaisena perustuslain kanssa, edellyttää tuomioistuimen arviointia siitä, onko ristiriita "ilmeinen". Ilmeiseksi ei perustuslain esitöiden valossa voida katsoa sellaista säännöstä, jonka perustuslainmukaisuuden eduskunnan perustuslakivaliokunta on jo arvioinut lain säätämisvaiheessa.

Tuomioistuimen antaessa perustuslaille etusijan lain säännökseen nähden, tavallisen lain säännöstä ei käytetä tuomioperusteena, vaan suoraan perustuslain säännöstä. Kyseinen tavallisen lain säännös jää voimaan. Käytännössä se kumotaan ja korvataan uudella, perustuslain järjestelmään soveltuvalla sääntelyllä.

Lisätiedot
Kirjoittaja: Ilkka Saraviita

Lähikäsitteet

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 21.11.2024: Oikeustiede:perustuslain etusija. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:perustuslain etusija.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →