lykkäävä ehto

lykkäävä ehto
suspensiivinen ehto

Määritelmä ehto, jonka mukaan oikeusvaikutus asetetaan riippuvaiseksi määrätystä tulevaisuudessa sattuvasta epävarmasta tapahtumasta

Selite

Lykkääviä ehtoja voidaan käyttää kaikenlaisissa oikeustoimissa, mutta eniten niillä on merkitystä irtaimen ja kiinteän omaisuuden kaupoissa. Kaupoissa niitä käytetään ennen kaikkea omistusoikeuden siirtymisen ehdollistamiseen, jolloin kysymys on omistuksenpidätysehdosta ja ehdollisesta kaupasta. Ehtoa käytetään vakuustarkoituksessa, kun omistusoikeuden siirtyminen on sidottu kauppahinnan maksamiseen. Ehdon tavanomaisen sanamuodon mukaan kaupan kohteen omistusoikeus jää myyjälle, kunnes ostaja on maksanut kauppahinnan. Myyjän kauppahinnan vakuutena on tällöin oikeus purkaa kauppa, jos ostaja ei maksa kauppahintaa sovitulla tavalla.

1990-luvulle saakka kauppahinnan vakuutena voitiin käyttää tehokkaasti vain lykkäävästi muotoiltua omistuksenpidätysehtoa mutta ei purkavasti muotoiltua ehtoa. Nykyään lykkäävästi ja purkavasti muotoiltuja ehtoja voidaan käyttää yhtä tehokkaasti kauppahintasaamisen vakuutena sekä irtaimen että kiinteän omaisuuden kaupassa. Tämä ilmenee siten, että molemmilla tavoilla muotoillut ehdot pääsääntöisesti sitovat ostajan muita velkojia ja tuottavat myyjälle etuoikeutetun aseman suhteessa muihin ostajan velkojiin. Molemmat ehtotyypit ovat samojen sääntöjen alaiset. Käytännössä kaupoissa käytetään yleensä lykkäävästi muotoiltuja omistuksenpidätysehtoja.

Irtaimen omaisuuden kaupoissa omistuksenpidätysehtoa käytetään usein kuluttajien omamaksukaupoissa ja toimitettaessa tavaraa kauppiaille tai muille elinkeinonharjoittajille. Jälkimmäisissä ostajan oikeus myydä ostettu tavara eteenpäin tai oikeus liittää se toiseen esineeseen aiheuttaa riskin vakuuden tehottomuudesta. Ostajan omistusoikeus on ehdollinen ja rajoitettu kaupanteon jälkeen: sitä rajoittavat myyjän kaupanpurkuoikeus ja tätä oikeutta turvaavat rajoitukset ostajan oikeuksissa kunnes kauppahinta on maksettu tai kauppa on purettu eli ehdollisuus on päättynyt.

Ehdollisen kiinteän omaisuuden kaupan tekemisen jälkeen ostajalla on normaali lainhuudatusvelvollisuus. Saannon ehdollisuuden vuoksi lainhuutohakemus jätetään kuitenkin lepäämään. Ennen lainhuudon myöntämistä ostajan oikeudet kaupan kohteen omistajana ovat rajoitetut. Ellei kauppaa pureta, ostaja saa lainhuudon viimeistään viiden vuoden kuluttua kaupanteosta. Toisin sanoen kiinteän omaisuuden kauppa voi olla ehdollinen korkeintaan viisi vuotta.

Käytetyt lähteet: Laki osamaksukaupasta (91/1966), Kuluttajansuojalaki (38/1978) 7 luku, Maakaari (540/1995) 2:2 ja 12:2

Lisätiedot
Kirjoittaja: Matti Ilmari Niemi

Lähikäsitteet

Käytetyt lähteet

EIF-I, s. 470 ja 562, Tammi-SalminenE2015, s. 426, NiemiM2016, s. 135

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 19.4.2024: Oikeustiede:lykkäävä ehto. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:lykkäävä ehto.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →