Lähdekoodi sivulle Oikeustiede:legitimiteetti

{{Käsite
|määritelmä_fi=[[Oikeustiede:politiikan tutkimus|politiikan tutkimuksen]] ja oikeusfilosofian käsite, jota tutkitaan tavallisesti suhteessa poliittisen järjestelmän tai muun yhteiskunnallisen instituution toimintaan. Yksinkertaisimmillaan legitimiteetti tarkoittaa järjestelmän hyväksymisenarvoisuutta kansalaisten silmissä
|selite_fi=Legitimiteetti ei ole [[Oikeustiede:valtiosääntöoikeus|valtiosääntöoikeudellinen]] tulkintakäsite, mutta toisaalta se on merkittävä punnintakriteeri mm. vertailevassa valtiosääntöoikeudessa arvioitaessa valtiosääntökokonaisuuden tai erilaisten valtiosääntöratkaisujen, mm. säädettyjen instituutioiden, hyväksyttävyyttä tai kansalaistukea.

[[Oikeustiede:valtiosääntö|Valtiosäännöissä]], Suomen [[Oikeustiede:perustuslaki|perustuslaki]] mukaan lukien, on useiden muiden tavoitteiden ohessa myös legitimiteetin ylläpitämiseen tähtääviä sääntelyitä. Sellaisia ovat yksityiskohtainen perusoikeusjärjestelmä, [[Oikeustiede:oikeusvaltio(periaate)|oikeusvaltioperiaatetta]] ja [[Oikeustiede:kansansuvereniteettiperiaate|kansansuvereniteettiperiaatetta]] alleviivaavat sääntelyt sekä järjestelmän kansanvaltaisuutta korostavat, joskus fasadisäännöksiksi kutsutut muotoilut perustuslakitekstin alussa.

Poliittisen historian ja politiikan tutkimuksessa ([[Oikeustiede:valtiosääntöluokitukset|valtiosääntöluokitukset]]) arvioidaan usein valtiollisten instituutioiden legitimiteettiä ja sen puuttumisen tai matalatasoisen legitimiteetin vaikutuksia yhteiskunnassa. Ns. legitimiteettikriisi on usein ollut syynä vallankumoukseen ja sitä seuranneeseen, tavoitellun uuden legitiimin valtiosäännön säätämiseen. Uuden valtiosäännön legitimiteetti punnitaan usein joko kansanäänestyksellä tai siten, että uusi perustuslaki laaditaan ja hyväksytään yleisellä vaalilla valitun perustuslakia säätävän kansalliskokouksen päätöksin. 

Eräissä legitimiteettiteorioissa legitimiteetti samaistetaan legaliteettiin: tietty valtiosääntö tai sen puitteisiin kuuluva instituutio määritellään legitiimiksi, mikäli se on säädetty, saatettu voimaan tai muutoin toteutettu laillisessa järjestyksessä. Valtiosääntöön liittyen laillisuus yleensä tällöin tarkoittaa sitä, että uusi valtiosääntö on säädetty aikaisemman valtiosäännön säätämässä järjestyksessä. Valtiosääntöisten instituutioiden kohdalla arviointikriteeri on se, että tarkoitettu laitos on perustettu voimassa olevan perustuslain säätämän toimivallan puitteissa määrämuotoisesti.

Käytetyt lähteet: 
http://fi.wikipedia.org/wiki/Politiikan_tutkimus
|tarkistettu=Kyllä
|lisätiedot_fi=<br/ >Kirjoittaja: [[Kirjoittaja::Ilkka Saraviita]]
|luokka=Valtiosääntöoikeus,Suomen valtiosääntö,Valtiosuvereenisuus
|laajempi kuvaus=Ei
|logotiedosto=SLYpalkki.jpg
|logolinkki=http://lakimiesyhdistys.fi
}}
{{Liittyvä nimitys
|kieli=suomi
|nimitys=legitimiteetti
|otsikossa=Kyllä
|kursivoitu=Ei
}}
{{Lähikäsite
|käsite=Oikeustiede:valtiosääntöoikeustiede
}}
{{Lähikäsite
|käsite=Oikeustiede:valtiosääntö
}}
{{Lähikäsite
|käsite=Oikeustiede:valtiosääntöluokitukset
}}
{{Lähikäsite
|käsite=Oikeustiede:politiikan tutkimus
}}
{{Lähikäsite
|käsite=Oikeustiede:perustuslaki
}}
{{Lähikäsite
|käsite=Oikeustiede:oikeusvaltio(periaate)
}}
{{Lähikäsite
|käsite=Oikeustiede:kansansuvereniteettiperiaate
}}
{{Lähikäsite
|käsite=Oikeustiede:demokraattinen legitimaatioketju
}}
{{Lähikäsite
|käsite=Oikeustiede:desuetudo derogatoria
}}
{{Lähikäsite
|käsite=Oikeustiede:kaksoislegitimiteetti
}}
{{Lähikäsite
|käsite=Oikeustiede:legalismi
}}
{{Lähikäsite
|käsite=Oikeustiede:legitimiteettiteoria
}}
{{Lähikäsite
|käsite=Oikeustiede:oikeusvarmuus
}}
{{Lähikäsite
|käsite=Oikeustiede:pouvoir constituant
}}
{{Lähikäsite
|käsite=Oikeustiede:valtio-oppi
}}