valtiosääntöoikeus


valtiosääntöoikeus

Määritelmä oikeudenala, jonka piiriin kuuluvat Suomen valtiosääntöön liittyvät säädökset ja valtiosäännön viittaussäännösten perusteella erinäisiä yksittäisiä instituutioita muilta oikeudenaloilta kuten eurooppaoikeudesta ja ihmisoikeussäännöstöistä

Selite

Vuoden 2000 perustuslaissa valtiosääntö ja perustuslaki säädetään synonyymisesti: "Suomen valtiosääntö on vahvistettu tässä perustuslaissa".

Valtiosääntöoikeuden tutkimuksen painopistealana ovat perustuslain eri luvuissa säädetyt instituutiot kuten valtiosuvereenisuus, ihmisten perusoikeudet, ylimpien valtioelinten (eduskunta, tasavallan presidentti, valtioneuvosto sekä oikeuslaitos) tehtävät l. valtiovallan kolmijako-oppi, rakenne ja toimivalta. Kun termi valtiosääntö laajassa merkityksessä kattaa myös perustuslakiliitännäiset säädökset, valtiosääntöoikeuden ja valtiosääntöoikeudellisen tutkimuksen alaan kuuluvat mm. vaalilainsäädäntö, perusoikeuksia konkretisoivat säädökset kuten yhdistyslaki sekä merkittäviä osia valtiontalousoikeudesta eduskunnan valtiontalousvallan ja finanssivallan välityksin sekä EU-oikeuden instituutioita ja niiden päätösten oikeusvaikutuksia jäsenvaltioissa koskevat osat.

Jo ennen perustuslain 1 §:ään tehtyä lisäystä "Suomi on Euroopan unionin jäsen" (4.11.2011/1112) eurooppaoikeuden, Euroopan unionin rakenteet ja jäsenvaltioon kohdistuvat velvoitteet voitiin, osin EU-oikeuden ensisijaisuusperiaatteen (etusijaperiaate) välityksin, katsoa osiksi valtiosääntöoikeutta, ja niihin suunnattiinkin valtiosääntöoikeudellista tutkimusta.

Vuoden 2000 perustuslaki sisältää 1 §:ssä toteamuksen ihmisoikeuksien turvaamisesta yhtenä Suomen kansainvälisen toiminnan painopisteisteistä. Perustuslain 74 §:ssä perustuslakivaliokunnan tehtäväksi säädetään lausunnon antaminen lakiehdotusten suhteesta kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin. Näiden sääntelyjen seurauksena kansainvälinen ihmisoikeusjärjestelmä voidaan lukea valtiosääntöoikeuden osaksi.

Valtiosääntöoikeus voidaan nähdä valtiosääntönormiston (perustuslaki) ympärille kehitettynä systemaattisena kokonaisuutena, jossa säädännäinen oikeus, soveltamiskäytäntö ja lainoppi (mm. systematisoivana tekijänä) ovat vuorovaikutuksessa toistensa kanssa (Jyränki-Husa).

Valtiosääntöoikeuden tutkimuksessa oli ennen vuoden 1995 perusoikeusuudistusta painopistealana ylimpien valtioelinten tehtävät, toimivalta ja päätöksentekomenetelmät. Uudistuksen jälkeisenä aikana painopiste siirtyi perusoikeusjärjestelmään.

Lainopin menetelmin suoritettujen tutkimuksen rinnalla Suomessa harjoitetaan vertailevaa valtiosääntötutkimusta omine tutkimusmenetelmineen.

Lisätiedot
Kirjoittaja: Ilkka Saraviita

Lähikäsitteet

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 22.12.2024: Oikeustiede:valtiosääntöoikeus. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:valtiosääntöoikeus.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →