Oikeustiede:kansainvälinen tapaoikeus

From Tieteen termipankki
Jump to: navigation, search

kansainvälinen tapaoikeus

kansainvälinen tapaoikeus
Definition kansainvälisen oikeuden kirjoittamattomien sääntöjen laji, joka ilmentää pitkään jatkunutta valtiokäytäntöä sekä valtioiden jakamaa vakaumusta siitä, että käytäntö on luonteeltaan sitova oikeussääntö
Explanation Kansainvälisellä tapaoikeudella laajassa merkityksessä tarkoitetaan kaikkea valtiosopimuksiin perustumatonta voimassa olevaa kansainvälistä oikeutta. Täsmällisemmässä mielessä tapaoikeus käsitetään niiksi kirjoittamattoman oikeuden säännöiksi, jotka ilmentävät yhdenmukaista, pitkään jatkunutta valtiokäytäntöä, johon liittyy valtioiden yhteinen vakaumus siitä, että tämä käytäntö on ymmärrettävissä normin seuraamiseksi (ns. 'opinio iuris'). Kansainvälinen tapaoikeus on yleismaailmallisesti tunnustettu kansainvälisen oikeuden lähteeksi Kansainvälisen tuomioistuimen perussäännön (SopS 1/56) 38 artiklassa.

Kansainvälinen tapaoikeus on perustavanlaatuinen oikeuslähde, sillä viime kädessä koko kansainvälisen järjestelmän kaikkein lähtökohtaisimmat periaatteet ja käsitteet (eli ns. oikeudellinen syvärakenne) perustuvat viime kädessä ylimuistoiseen velvoittavaksi tunnustettuun kansainväliseen tapaan. Kansainvälinen tuomioistuin on lukenut tapaoikeudellisiksi vaikkapa sellaiset perustavanlaatuiset kansainvälisen järjestelmän kirjoittamattoman oikeuden normit kuin valtion alueellinen täysivaltaisuus, puuttumattomuusperiaate, voimankäytön kielto sekä oikeus itsepuolustukseen (ICJ: United States Military and Paramilitary Activities in and against Nicaragua Case, Reports 1986). Kansainvälinen tapaoikeus vaikuttaa edelleen myös oikeuden pintatasolla: vaikka nykyään yhä useampi kansainvälisen yhteistyön muoto perustuu ensi kädessä valtiosopimuksille ja kansainvälisten järjestöjen toiminnalle, tällaisten instrumenttien käsilläolo ei sinällään poista mahdollisuutta samanaikaisten tapanormien olemassaololle. Tapaoikeus voi sellaisenaan mennä valtiosopimusnormien edelle tai kumota ne, erityisesti silloin kun jokin sopimus rikkoo ius cogens -normeja. Toisaalta taas, jos jokin sopimus vaikenee tietystä kysymyksestä tai ei päde yksittäiseen asiaan, on edelleen tavallista, että asia voidaan ratkaista jonkin kansainvälisen tapaoikeudellisen normin avulla.

Kansainvälinen tapaoikeus on periaatteessa kaikkia valtioita yhtäläisesti sitovaa. Tapaoikeus ei kuitenkaan sitone sellaista valtiota, joka on johdonmukaisesti käyttäytynyt poikkeavalla tavalla ja myös nimenomaisesti vastustanut normin soveltamista itseensä (ns. sinnikäs kieltäytyjä, 'persistent objector'). Tapaoikeus voi olla voimassa myös maantieteellisesti rajatulla alueella tai vain tietyn valtioryhmän välisissä suhteissa (ns. paikallinen tapaoikeus). Tällainen ns. partikulaarinen tapaoikeus ei (kuten ei muukaan oikeus) kuitenkaan voi ohittaa sellaisia yleisen tapaoikeuden normeja, joilla on ius cogens-asema. Taannoin on myös puhuttu ns. välittömän tapaoikeuden ('instant custom') mahdollisuudesta, jolloin tapaoikeus voisi syntyä nopeastikin pelkästä yhteisesti jaetusta valtiotahdosta. Ajatus on herättänyt keskustelua mutta myös vastustusta, jonka mukaan pelkkä tahto ei voi luoda tapaa ilman käytännön tekijöiden osoittamaa toistoa ja noudattamista
Additional Information
Kirjoittajat: Martti Koskenniemi ja Ville Kari

Related Concepts

Sources

CharlesworthH1991, ChengB1965, GreenJ2016, KlabbersJ2017, s. 29-37, KoskenniemiM2005, NguyenQD&al2009, Garcia-SalmonesRoviraM&BaxiU2017

References

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 25.08.2019: Oikeustiede:kansainvälinen tapaoikeus. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:kansainvälinen tapaoikeus.)


Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →