kansainvälinen tuomioistuin


kansainvälinen tuomioistuin

Määritelmä YK:n alainen tuomioistuin, joka ratkoo valtioiden välisiä kansainvälisoikeudellisia riitoja ja antaa pyynnöstä kansainvälisoikeudellisia neuvovia lausuntoja, ns. 'maailmantuomioistuin'

Selite

Kansainvälinen tuomioistuin ('International Court of Justice', 'ICJ', 'Cour internationale de justice') on Yhdistyneiden kansakuntien oikeudellinen pääelin. Tuomioistuin aloitti toimintansa vuonna 1946 aiemman, Kansainliiton yhteydessä toimineen Pysyvän kansainvälisen tuomioistuimen ('Permanent Court of International Justice', 'PCIJ', 'Cour permanente de Justice internationale') seuraajana. Tuomioistuimen perussääntö ('Statute of Court') noudattaa olennaisilta osiltaan viimeksi mainitun perussääntöä vuodelta 1922. Perussääntö on Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan erottamaton osa (Peruskirjan 92 artikla). Kaikki YK:n jäsenvaltiot ovat ipso facto yhtyneet siihen. Myös YK:n ulkopuoliset valtiot voivat yhtyä perussääntöön turvallisuusneuvoston määräämin ehdoin.Tuomioistuimen sijaintipaikka on Haag ja sen www-osoite on http://www.icj-cij.org/.

Kansainvälistä tuomioistuinta ei tule sekoittaa Kansainväliseen rikostuomioistuimeen ('International Criminal Court', ICC), Pysyvään kansainväliseen välitystuomioistuimeen ('Permanent Court of Arbitration', PCA), Investointiriitojen ratkaisemiskeskukseen ('International Centre for Settlement of Investment Disputes', ICSID) eikä Jugoslavian ja Ruandan sotarikostuomioistuimiin (ICTY, ICTR).

Kansainvälinen tuomioistuin käsittelee valtioiden välisiä riita asioita ja antaa neuvovia lausuntoja ('advisory opinions') YK:n elinten tätä pyytäessä. Muut kuin valtiot eivät voi olla tuomioistuimessa asianosaisina. Tuomioistuin soveltaa yleistä kansainvälistä oikeutta hyödyntäen kahden- ja monenvälisiä valtiosopimuksia, kansainvälistä tapaoikeutta sekä yleisiä oikeusperiaatteita (ks. kansainvälisen oikeuden lähteet). Tuomioistuin voi ratkaista asian ex aequo et bono vain osapuolten tähän suostuessa. Käytännössä kohtuullisten ratkaisujen etsimisellä on kuitenkin ollut tärkeä osa tuomioistuimen ratkaisukäytännössä.

Kansainvälisen tuomioistumen tuomiolla voidaan vahvistaa asianosaisvaltioille kansainvälisen oikeuden nojalla kuuluvat oikeudet ja velvollisuudet tai velvoittaa valtio tiettyyn suoritukseen, esimerkiksi vahingonkorvaukseen. Riita-asiassa tuomioistuin voi asianosaisvaltion pyynnöstä määrätä myös sellaisista väliaikaistoimista ('interim measures'), jotka ovat tarpeen osapuolten oikeuksien turvaamiseksi ennen pääasiaratkaisun antamista. Valtiot ovat käytännössä panneet täytäntöön useimmat sellaiset päätökset, jotka on annettu asiassa, jonka ne ovat alun perin alistaneet tuomioistuimelle yhteisestä hakemuksesta. Mikäli valtio ei pane päätöstä täytäntöön, toisella asianosaisvaltiolla on oikeus kääntyä YK:n turvallisuusneuvoston puoleen, joka voi tarvittaessa päättää asian vaatimista toimenpiteistä (YK:n peruskirjan 92 artiklan 2 kohta).

Tuomioistuimen muodostaa 15 yhdeksäksi vuodeksi kerrallaan valittua muodollisesti riippumatonta tuomaria. Riita-asiassa kummallakin asianosaisvaltiolla on oikeus valita yksi ns. ad hoc tuomari, joka toimii muiden tuomarien kanssa muodollisesti tasavertaisessa asemassa, mutta vain siinä jutussa, jota varten hänet on nimetty. Vuoden 2017 kesäkuuhun mennessä tuomioistuin oli käsitellyt yhteensä 153 juttua, joista 26 koski neuvovan lausunnon antamista ja loput riita-asioita. Vireillä oli 15 juttua.

Lisätiedot
Kirjoittajat: Martti Koskenniemi ja Ville Kari

Lähikäsitteet

Käytetyt lähteet

FranckT1986, Lowe&Fitzmaurice(toim.)1996, ShawM2017, ThirlwayH2016

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 5.11.2024: Oikeustiede:kansainvälinen tuomioistuin. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:kansainvälinen tuomioistuin.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →