Oikeustiede:kanne
kanne
kanne |
Kanteen asiallinen sisällys muodostuu kannevaatimuksesta (petitum) ja kanteen perusteesta (causa). Kanne määrää tulevan oikeudenkäynnin kohteen. Pääsääntöisesti kannetta ei saa muuttaa oikeudenkäynnin aikana (ks. kanteenmuutoskielto). Vastaajan vastaavaa alkuperäiseen kantajaan kohdistuvaa vaatimusta nimitetään vastakanteeksi. Rikosasioissa kannetta kutsutaan syytteeksi. Kanne (syyte) nostetaan käräjäoikeuden kansliaan toimitettavalla haastehakemuksella.
Kanteen laatu riippuu kantajan oikeussuojan tarpeesta. Siviiliprosessissa on vallitsevana kanteiden kolmijako, jonka mukaan kanteet ovat joko suoritus- eli velvoittamiskanteita, vahvistuskanteita tai muotoamiskanteita. Näistä suoritus- eli velvoittamiskanteet ovat kanteita, joissa kannevaatimus tarkoittaa suoritusvelvollisuuden asettamista. Vahvistuskanteissa kantaja taas vaatii tuomioistuinta vahvistamaan, että hänellä on tietty subjektiivinen oikeus (yksityisoikeudellista laatua oleva intressi) vastapuolta vastaan tai ettei sellaista oikeutta, jonka vastapuoli väittää itsellään olevan kantajaa vastaan, todellisuudessa ole olemassa. Muotoamiskanteella eli konstitutiivisella kanteella pyritään jonkin olemassa olevan oikeustilan tai oikeussuhteen muuttamiseen.
Rikosprosessissa kantajan (tavallisesti syyttäjän) kanteessa esitetään syytetyn tekemäksi väitetty teko, jonka johdosta vaaditaan tuomioistuimelta seuraamusten määräämistä.Kirjoittaja: Antti Jokela
Lähikäsitteet
Käytetyt lähteet
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 21.11.2024: Oikeustiede:kanne. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:kanne.)