identiteetti

Määritelmä

1) yksilöiden tai yhteisöjen olemusta ja ominaislaatua (suhteessa muihin yksilöihin ja yhteisöihin) määrittävien erityispiirteiden ja ominaisuuksien kokonaisuus

2) yksilön tai yhteisön käsitys itsestään kulloisessakin sosiaalisessa ja kulttuurisessa ympäristössä

Selite

Persoonalliset ja kollektiiviset identiteetit rakentuvat ja muovautuvat kulttuuristen ja yhteiskunnallisten kontekstien, sosiaalisten suhteiden, biologisten ominaisuuksien, elämäntapahtumien ja kokemuksellisten ulottuvuuksien leikkauspisteessä (ks. intersektionaalisuus). Persoonallinen identiteetti koostuu yksilön tärkeiksi kokemista osa-alueista, jotka määrittävät ja ylläpitävät käsitystä oman minuuden kokonaisuudesta ja ajallisesta jatkuvuudesta. Näitä ulottuvuuksia ovat esimerkiksi sukupuoli, ikä, kansallisuus, poliittinen kanta, yhteiskunnallinen asema, ammatti tai siviilisääty. Sosiaalinen tai kollektiivinen identiteetti sisältää ajatuksen ihmisen identifioitumisesta ja samastumisesta muihin ihmisiin, omaan ryhmään sekä johdonmukaisuudesta erilaisissa sosiaalisissa rooleissa toimittaessa. Käsitykseen oman ryhmän samuudesta ja "meistä" kuuluu myös näkemys "toisista" eli niistä, joiden ei katsota kuuluvan omaan joukkoon. Samastuminen itselle merkityksellisiin ryhmiin on olennainen osa myös persoonallista identiteettiä.

Perinteisesti identiteetti on ymmärretty filosofiassa itsestään tietoisen olennon sisäisen ytimen tai minän pääosin muuttumattomaksi olemukseksi. Essentialistisen tai olemuksellisen identiteettikäsityksen sijaan identiteetti on kuitenkin jo 1950-luvulta lähtien nähty useissa ihmistieteissä eräänlaiseksi sillaksi yksilösubjektin sisäisen minän sekä arvoja, merkityksiä ja symboleja välittävien sosiaalisten suhteiden ja kulttuuristen kontekstien välillä. Tässä merkityksessään identiteetti on ainakin osin myös tietoisen subjektin kertomuksellisia elementtejä sisältävä, juonellistettu omakuva tai olemus. Tällaisessa konstruktionistisessa tai sosiologisessa tulkinnassa identiteetin nähdään siis muuttuvan ja kehittyvän kyseisen subjektin elämänkokemuksen, itseymmärryksen ja sosiaalisen aseman muuttuessa. Kyseessä ovat toisin sanoen jaettuun taustaan ja yhteisiin päämääriin kytkeytyvät dynaamiset ja tilanteiset käsitykset yksilön tai yhteisön omasta paikasta maailmassa ja suhteesta muihin.

Jälkistrukturalistisessa ja postmodernissa ajattelussa identiteettien sisäistä ristiriitaisuutta ja jatkuvaa muuttumista on korostettu entisestään samalla kun subjektin oman muuttumattoman sisäisen ytimen merkitys ja jopa olemassaolo on kyseenalaistettu ja nähty yksilö sosiaalisten suhteidensa summaksi. Vaikka identiteetit ymmärretään nykyisin jatkuvasti rakentuviksi ja uusiutuviksi, käsitteeseen kuuluu edelleen ajatus samana pysymisestä tai ainakin tunnistettavuudesta ajallisessa jatkumossa.

Ihmistieteiden tutkimuskäsitteenä identiteetin voi ymmärtää työkaluksi, jonka avulla on mahdollista tarkastella ihmisen kokemusta, rooleja, minuutta ja samastumiskohteita erilaisissa yhteiskunnallisissa ja kulttuurisissa olosuhteissa - sekä nykyisyydessä että menneisyydessä. Tutkimuskysymyksenä voi olla esimerkiksi se, kuinka yksilön ja identiteettiä rakentavien yhteisöjen välinen suhde on muuttunut eri aikoina tai se, millaisia valtasuhteita ja -kamppailuja identiteettien määrittelyyn liittyy. Ihmisyksilöiden ja -yhteisöjen identiteettien lisäksi tutkimuksessa voidaan käsitellä toislajisten eläinten tai ei-inhimillisten objektien ja artefaktien, kuten esimerkiksi taideteosten tai kaupunkien identiteettiä.

Katso Korp-palvelun tuottamia kontekstiesimerkkejä identiteetti-sanan esiintymistä suomenkielisten väitöskirjojen tiivistelmissä (2006-2016).

Erikieliset vastineet

identity	englanti (English)
identitet	ruotsi (svenska)

Lähikäsitteet

Käytetyt lähteet

HallS1999, Moilanen&Sulkunen2006, SaastamoinenM2006

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 18.4.2024: Ihmistieteet:identiteetti. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Ihmistieteet:identiteetti.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →