sukupuoli

Määritelmä geneettisistä, kehityksellisistä, hormonaalisista, fysiologisista, psykologisista, sosiaalisista ja kulttuurisista ulottuvuuksista koostuvalle jatkumolle sijoittuva käsitys yksilön identiteetistä esimerkiksi naisena, miehenä, muunsukupuolisena tai sukupuolettomana

Selite

Sukupuoli on ihmistieteellisen tutkimuksen näkökulmasta ymmärrettävissä kontingentiksi teoriaksi ihmisen ja ihmisruumiin sukupuolisuudesta, mutta se on samalla laajemmin identiteetin rakentumisen, sosiaalisten ja yhteiskunnallisten roolien, yhteiskunnallisten rakenteiden sekä kulttuuristen ilmiöiden ja käytäntöjen tarkasteluun soveltuva työkalu sekä yksi intersektionaalisen näkökulman ulottuvuuksista. Sukupuoli tai sukupuolet nähdään itsessään moninaisena, eikä binäärisenä ilmiönä. Sukupuoli ei siis ole jaettavissa kahteen, toisilleen vastakkaiseen ja toisistaan erotettavaan kategoriaan, kuten naisiin ja miehiin. Moninaisuus tarkoittaa niin ikään sitä, että yksilötason kokemus omasta sukupuolesta, siihen perustuvasta sukupuoli-identiteetistä ja identiteetin ilmaisutavoista koostuu ainutlaatuisista ja yksilöllisistä piirteistä. Sukupuoli on myös ihmisten luokitteluun käytetty juridinen määre, joka Suomessa käsittää toistaiseksi vain kaksi juridista sukupuolta: mies tai nainen. Muun muassa Saksassa, Australiassa, Intiassa, Nepalissa ja Uudessa-Seelannissa on lisäksi kolmas sukukupuolikategoria, jonka voi ymmärtää kattokäsitteeksi ei-binäärisille sukupuolille, kuten muunsukupuoliset, sukupuolettomat ja intersukupuoliset.

Sukupuolta koskevat tutkimukset ja tulkinnat perustuivat pitkään biologisen (sex) ja sosiaalisen sukupuolen (gender) erottelulle, missä biologisen sukupuolen kategoria käsitti fysiologisia piirteitä ja sosiaalisen sukupuolen kategoria taas maskuliinisia ja feminiinisiä piirteitä tai mitä tahansa sosiaalisesti tuotettuja sukupuolieroja. Erotteluun kytkeytyviä äärikantoja sukupuolen määrittelyssä ovat edustaneet biologinen determinismi, jonka mukaan sukupuolierot johtuvat yksilöbiologiasta sekä sosiaalinen konstruktionismi, jonka mukaan erot ovat kokonaisuudessaan sosiaalisesti rakennettuja. Nykykäsityksen mukaan biologista ja sosiaalista sukupuolta ei voi tarkastella toisistaan irrallisina tai vastakkaisina kategorioina, koska sukupuolen määrittelyssä sovelletut biologiset erot ja piirteet saavat tulkintansa ja merkityksensä niin ikään osana vaihtelevia sosiaalisia, kulttuurisia ja yhteiskunnallisia konteksteja.

Sex/gender-erottelun syntyhistoria ulottuu jo valistuksen aikaan, jolloin naisten käyttäytymistä ja koulutusta koskeneet argumentit määrittelivät biologisen sukupuolen luonnolliseksi (natural) ja sosiaalisen sukupuolen hankituksi (acquired). Sukupuolten roolit johdettiin valistuksen sukupuolieron politiikan ja kahden sukupuolen mallin mukaisesti sukupuolten "luonnolliseksi" väitetystä vastakkaisuudesta. 1960- ja 70-lukujen feministinen kritiikki pyrki sex/gender-jaon avulla vastustamaan biologista determinismiä ja erityisesti sen taustalla vaikuttanutta argumenttia biologiasta "naisen kohtalona". Tämän kärjistetyn näkemyksen mukaan ihmisten sosiaaliset, psykologiset ja behavioraaliset piirteet johtuvat solufysiologisista faktoista, mikä ei pelkästään selittänyt sukupuolten käyttäytymiseroja, vaan oikeutti myös sukupuolten erilaiset yhteiskunnalliset roolit ja asemat. ”Biologiset faktat” siis määräsivät sen, ettei naisilla ollut yhtäläisiä poliittisia oikeuksia.^[1]

Ajatus sukupuolen sosiaalisesta rakentumisesta ulotettiin 1990-luvun feministisessä kritiikissä myös biologisiin sukupuolieroihin. Idea biologisesta sukupuolesta sosiaalisena konstruktiona perustuu Judith Butlerin (1990) näkemykseen, jonka mukaan sukupuolitetut ruumiit ovat performatiivisia ja rakentuvat sosiaalisissa käytännöissä. Butler kyseenalaisti biologisen sukupuolen muuttumattomuuden ja katsoi, että sukupuolitettuja ruumiita ei voi tarkastella ontologisesti irrallisina sosiaalista sukupuolta koskevista kulttuurisista käsityksistä tai teoista, joilla biologisia sukupuolia vakiinnutetaan.^[2] Sukupuolituotanto on siten prosessi, joka tuottaa myös oman biologisen raaka-aineensa.^[3] Tästä seuraa, että arjen käytännöissä asiat näyttävät siltä kuin biologiset sukupuolet jakautuisivat "luonnostaan" kahtia, ja että naisena tai miehenä oleminen merkitsisi maailman objektiivista piirrettä ennemmin kuin sukupuolittavien tekojen lopputulosta. Butlerin katsannossa sukupuolen tekeminen taas tarkoittaa sukupuolittuneiden kulttuuristen mallitarinoiden toistamista. Sukupuoli tuotetaan paitsi erilaisissa puheteoissa niin myös pukeutumisella, käytöksellä sekä sosiaalisissa tilanteissa, joissa ihmiset "merkityksellistyvät" esimerkiksi naisina tai miehinä.^[4]

Biologisen sukupuolen rakentumista ja käsitehistoriaa tutkinut Vesa-Matti Salomäki on Butlerin kanssa samaa mieltä siitä, että biologinen ja sosiaalinen sukupuoli ovat kummatkin sosiaalisesti tuotettuja, mutta kyseenalaistaa Butlerin näkemyksen kategorioiden identtisyydestä. Voidaan ennemminkin sanoa, että sukupuolierottelua ylläpitävät sosiaaliset voimat vaikuttavat biologisen sukupuolen kategoriaa koskevan tiedon rakentumiseen.^[5] Lisäksi biologisen ja sosiaalisen sukupuolen erottaminen toisistaan on välttämätöntä, jotta ymmärrämme käsitteiden historiaa ja niiden liikkeessä olevien merkitysten muuntuvia vaikutussuhteita eri aikoina. Biologinen sukupuoli nähtiin alkuperäisessä feministisessä erottelussa kiinteänä luokkana, johon kulttuuriset tai historialliset ulottuvuudet eivät liittyneet millään tavalla. Tällöin ei huomioitu esimerkiksi ruumiin elettyä kokemusta tai ruumiillistumista sukupuolen ulottuvuuksina. Feministinen nykyteoria pyrkii sen sijaan nimenomaan ruumiillisuuden avulla selvittämään, mitä tietyssä sukupuolessa eläminen merkitsee.^[6]

Katso Korp-palvelun tuottamia kontekstiesimerkkejä sukupuoli-sanan esiintymistä suomenkielisten väitöskirjojen tiivistelmissä (2006-2016).

Lisätiedot

Ks. Setan "Sateenkaarisanasto" sekä

Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskuksen sanasto sukupuolten moninaisuudesta.

Erikieliset vastineet

gender	englanti (English)	(sosiaalinen sukupuoli)
sex	englanti (English)	(biologinen sukupuoli)
genus	ruotsi (svenska)	(sosiaalinen sukupuoli)
kön	ruotsi (svenska)	(biologinen sukupuoli)
socialt kön	ruotsi (svenska)	(sosiaalinen sukupuoli)

Lähikäsitteet

Käytetyt lähteet

ButlerJ1990, ButlerJ2008, CharpentierS2001, SalomäkiV-M2011

Alaviitteet

↑ Salomäki 2011: 222-23, 228-30, 266.
↑ Butler 2008 [1990]:56, 229.
↑ mt. 37–38, 73–75.
↑ Butler 1990:111; Charpentier 2001:41–42; Salomäki 2011:243.
↑ Salomäki 2011:43-44.
↑ Salomäki 2011:245.

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 24.4.2024: Ihmistieteet:sukupuoli. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Ihmistieteet:sukupuoli.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →

[1] Salomäki 2011: 222-23, 228-30, 266.

[2] Butler 2008 [1990]:56, 229.

[3] t. 37–38, 73–75.

[4] Butler 1990:111; Charpentier 2001:41–42; Salomäki 2011:243.

[5] Salomäki 2011:43-44.

[6] Salomäki 2011:245.

[1]

[2]

[3]

[4]

[5]

[6]