Ihmistieteet:kulttuuri

From Tieteen termipankki
Jump to navigation Jump to search

kulttuuri

kulttuuri
Definition tietyn yhteisön omaksumat ja jakamat arvot, merkityksellistämisen, viestimisen ja tekemisen tavat sekä todellisuutta jäsentävät käsitykset, uskomukset ja tietojärjestelmät
Explanation

Kulttuuri on kuulunut 1800-luvulta lähtien ihmistä, ihmisyyttä ja ihmistoimintaa tarkastelevien tieteenalojen keskeisimpään käsitteelliseen työkalupakkiin, joten käsitteelle löytyi tutkimuskirjallisuudesta lähemmäs toistasataa määritelmää jo 1950-luvulla tehdyssä katsauksessa. Kulttuuri on oleellinen termi, kun tutkijat ovat hahmotelleet esimerkiksi antropologian ja arkeologian tavoitteita tai kuvanneet ja tulkinneet tutkimuskohteina tarkasteltuja ilmiöitä. Lähi-idän varhaisimpien korkeakulttuurien ja antiikin filosofien pohjustaman, 1600-luvun tieteellisen vallankumouksen ja valistusajan kautta kulkeneen kehityksen myötä tieteellinen maailmankuva ja tutkimustieto ovat itsessään asettuneet tietoyhteiskuntien ja globaalin länsimaisen kulttuurin keskeisiksi peruskiviksi.

Ihminen on ymmärrettävissä perustavanlaatuisesti kulttuuriseksi olennoksi, joten tietyssä mielessä kaikki ihmistieteet rinnastuvat kulttuurintutkimukseen: kun tutkitaan ihmistä, tarkastellaan väistämättä myös kulttuuria ja kulttuurisia ilmiöitä. Kulttuuri voidaan ymmärtää siis laajana kattokäsitteenä: yhtäältä kulloisellekin ihmisyhteisölle ominaisina toimintatapoina ja toiminnan tuotteina sekä toisaalta yhteisön toimintaa ja järjestäytymistä määrittävänä ja selittävänä kontekstina.

Kulttuurin käsitteelle annettuja lukuisia määritelmiä linkittää oleellisena piirteenä yhteisöllisyys. Kulttuuri yhdistää ihmisiä kollektiivisena elämäntapana ja samalla erottaa heidät muista ihmisryhmistä. Vaikka yhteisön tai ihmisryhmän jäsenet voivat tulkita, heijastaa ja uusintaa kulttuurisia kehyksiään luovasti ja omintakeisesti, kulttuurin ytimenä on aina jokin jaettu ja yhteinen tapa ymmärtää ja tulkita maailmaa. Kieli ja uskonto saattavat arkiajattelussa näyttäytyä tällaisina kulttuureja säännönmukaisesti määrittävinä, erottavina ja yhdistävinä tekijöinä, mutta yhteinen kulttuuri ei kuitenkaan edellytä yhteistä kieltä tai uskontoa. Muun muassa merkittävänä kulttuurieron teoreetikkona tunnetun antropologi Marshall Sahlinsin analyyseissa kulttuurieroja synnyttävät toisistaan poikkeavat kulttuuriset logiikat tai kosmologiat, jotka ulottuvat syvälle ajattelun rakenteisiin.

Yhteisöllisyyden lisäksi kulttuurin ydintä luonnehtii ajatus ihmisen ja yhteisön sosiaalisesti keksityistä, omaksutuista, opituista ja opetetuista ominaisuuksista – suhteessa synnynnäisiin piirteisiin ja biologiseen olemukseen. Kulttuuri säilyy, koska ihmisellä on poikkeuksellisen kehittynyt kyky kommunikoida ja siirtää sukupolvelta toiselle kumuloituvaa tietoa kielen avulla. On toisaalta perusteltua kyseenalaistaa inhimillisten ominaisuuksien ja erityispiirteiden jakautuminen biologisiin ja kulttuurisiin. Kulttuuri, moraali ja muut ihmisyydelle oleellisiksi ajatellut piirteet voidaan sen sijaan ymmärtää osana ihmisen biologiaa ja määritellä kulttuuri ikään kuin “luonnon” sisäiseksi ilmiöksi.[1]

Kulttuurit ovat todellisuuden ilmiöinä vaikeasti rajattavia, päällekkäisiä, jatkuvasti muuttuvia ja sisäisesti epäyhtenäisiä, mistä syystä kulttuurin käsite näyttäytyy nykytutkimuksen työkaluna usein ongelmallisena. Jälkikolonialistiset ja feministiset tutkimusnäkökulmat ovat 2000-luvun kuluessa nostaneet esiin myös kulttuurin käsitteeseen liittyvän kolonialistisen painolastin. Tieteellisten diskurssien ohella kulttuurin käsite johdannaisineen (esim. kulttuurinen omiminen) on omaksuttu osaksi identiteettipoliittisia keskusteluja ja esimerkiksi alkuperäiskansojen itsemääräämisoikeutta koskevia vaatimuksia.[2]

Kulttuurin käsitteen kautta alkuperäiskansat, etniset vähemmistöt tai muut yhteisöt voivat ilmaista ja perustella oikeuttaan määritellä itse yhteisönsä identiteetti ja jäsenyyden ehdot. Kulttuuri-termin käyttö näyttäytyy tällöin emansipatorisena tekona, joka palauttaa aktiivisen toimijuuden ja määrittelyvallan tutkimuksen, syrjinnän tai sortavan hallinnan kohteiksi joutuneille yhteisöille. Näissä yhteyksissä käsitteen merkitys yleensä myös poikkeaa tieteen terminä esiintyvän kulttuurin vakiintuneista merkityksistä.

Posthumanistiset ja uusmaterialistiset teoriat ovat puolestaan siirtämässä kulttuurintutkimuksen painopistettä pois ihmisen näkökulman ja toimijuuden ensijaisuudesta. Esimerkiksi arkeologiasta ja antropologiasta ammentava materiaalisen kulttuurin tutkimus korostaa nykyisellään kulttuurin luonnetta verkostomaisena vuorovaikutuksena ja dynaamisena jatkumona ihmisen, toislajisten eläinten, ei-inhimillisten objektien, esineiden, fyysisen tilan ja aineellisen ympäristön välillä.

Kenties kulttuurin käsitteen laajuuden, arkikielisiin käyttöihin sotkeutuvan monimerkityksisyyden ja raskaan käsitehistoriallisen laahuksen takia kulttuuri esiintyy nykytutkimuksessa useimmiten erilaisten etuliitteiden avulla rajattujen alakäsitteidensä kautta: arkeologian, kansatieteen ja sosiologian tutkimuksissa saatetaan analysoida materiaalista tai esineellistä kulttuuria, taidehistoriassa visuaalista kulttuuria, kun taas politiikan tutkijat ja valtiotieteilijät tutkivat poliittisia kulttuureja.

Katso Korp-palvelun tuottamia kontekstiesimerkkejä kulttuuri-sanan esiintymistä suomenkielisten väitöskirjojen tiivistelmissä (2006-2016).

Tutkimuskäsitteenä kulttuuri on monessa mielessä rinnastettavissa diskurssiin, etenkin jos diskurssi ymmärretään laajasti: maailmankuvaa, identiteettiä, sosiaalisia suhteita ja vuorovaikutusta sekä aineellista ympäristöä määrittävinä kokonaisvaltaisina merkityksellistämisen tapoina.

Kiertyessään ihmisen aikaansaannosten ympärille kulttuurin määrittely liittyy läheisesti myös artefaktin käsitteeseen. Kulttuuri voidaan itsessään nähdä artefaktina, ainakin mikäli artefaktius ymmärretään myös ihmistyön aineettomina tuotteina. Artefaktit voidaan toisaalta määritellä kulttuurin elementeiksi, funktiosuhteisiksi ala- tai osakäsitteiksi, joiden “summaan” kulttuurin merkitys ei kuitenkaan tyhjene.
Additional Information Kulttuurin käsitteestä erityisesti antropologiassa, ks. Matti Eräsaaren (2021) katsaus Marshall Sahlinsin ajatteluun sekä Juuso Koposen (2017) artikkeli AntroBlogissa.

Equivalents

cultureenglanti
kulturruotsi

Related Concepts

Sources

KokkonenTomi2016, KoskinenInkeri2014, LenardPT2020, PrinzJ2020, Apo&Kinnunen1998_2001

References

  1. Esim. Kokkonen 2016.
  2. Ks. esim. Koskinen 2014.

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 21.6.2021: Ihmistieteet:kulttuuri. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Ihmistieteet:kulttuuri.)


Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →